Tulokset

Vanhaanvuomaoja paikannimi
Ruotsi
Vanhaanvuomaoja
Suomi
Vanhaanvuomaoja
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7456936 825723
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken.
Varraisniemi paikannimi
Ruotsi
Varraisniemi
Suomi
Varraisniemi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kalix älv i Tärendö
Alkuperä
Birger Winsa.
Varraissiljo paikannimi
Ruotsi
Varraissiljo
Suomi
Varraissiljo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7446732 836810. Jämför med Hevoskorva.
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-09
Venevalkama paikannimi
Ruotsi
Venevalkama
Suomi
Venevalkama
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Venevalkama finns i Pärkämälahti i Kalixälv.
Alkuperä
Nils Gramner, Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-01
Vesilinnunkorva paikannimi
Ruotsi
Vesilinnunkorva
Suomi
Vesilinnunkorva
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7443415 839201
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken.
Vettasjärvi paikannimi satu
Ruotsi
Vettasjärvi
Suomi
Vettasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Vettasjärvi
Esimerkki
Sven Erik Knekta: Min koppling till Vettas är via min morfar och mor. Det sägs att den första som bosatte sig i Vettasjärvi var "Ullatinraukka", att han slog ihjäl sin vägvisare för att ingen annan skulle hitta hit. När en annan nybyggare bosatte sig på andra sidan sjön, lär han ha sagt: "Tänk, nu kan man inte ens gå ut och pissa utan att någon annan ser det!". Sedan dess känns redan Vettasjärvi nästan överbefolkat...
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa Ullatti, Nattavaara, Hakanen. Kainulasjärvis första invånare enligt folksagan var samen Paloraukka. Det var vanligt i sagan att man inte ville ha grannar närmare än ca 3 km. På yxhuggs avstånd. Om yxhugget hördes var det för nära. Även S Paulaharju berättar samma historia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Viiluhemmi työ rakennus lainasana paikannimi
Ruotsi
Viiluhemmi
Suomi
Viiluhemmi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7449032 833731. Flottarkoja.
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken..
Vittikkovuoma paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Vittula lempinimi/haukkumanimi paikannimi
Ruotsi
Vittula
Suomi
Vittula
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Vittulassa oli paljon lapsia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnrikehus fick förmånliga lån. I Pajala blev ett kvarter byggd med lån för barnrikehus. Dessa hus kallades i Kainulasjärvi för Pirritalo. Se ordet.
Alkuperä
Birger Winsa.
Vuopio paikannimi
Ruotsi
Vuopio
Suomi
Vuopio
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kalix älv i Tärendö
Alkuperä
Birger Winsa.
Vuopionperä paikannimi
Ruotsi
Vuopionperä
Suomi
Vuopionperä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7437180 840109
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken..
Vuopionsuanto paikannimi
Ruotsi
Vuopionsuanto
Suomi
Vuopionsuanto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7438217 840015
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken..
Vähäjoki paikannimi
Ruotsi
Vähäjoki
Suomi
Vähäjoki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7457803 825143
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken.
Vähävaaranjänkkä luonto paikannimi
Ruotsi
myr nära byn Vähävaara
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Järämä
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
Väinönniitty luonto paikannimi työ
Ruotsi
slåtteräng i Satterområdet
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
Väylänmukka paikannimi
Ruotsi
Hallonbergen
Suomi
Väylänmukka
Paikkoja
Narken
Kulttuuri taustaa sanasta
Hallonbergen eller Väylänmukka var bebyggd av några hus. Öde sedan decennier. Okänd plats i Kainulasjärvi. Ligger strax söder om Narken.
Alkuperä
Elof Nordmark, Narken.. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-06-18
Ylijoki paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
var?
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ylinen Paavalinlahti paikannimi
Ruotsi
Ylinen Paavalinlahti
Suomi
Ylinen Paavalinlahti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7448401 835903
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken.
Ylinen uimalahti paikannimi
Ruotsi
Ylinen uimalahti
Suomi
Ylinen uimalahti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater 7446819 836551
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken.
Ymmyräinenlahti paikannimi
Ruotsi
Ymmyräinenlahti
Suomi
Ymmyräinenlahti
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7448082 836195
Alkuperä
R Jatko med studiegrupp. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-11
Ynkvenmukka paikannimi
Ruotsi
Yngves kurva
Suomi
Yngvenmukka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ynkvenmukka on ennen vanhaata Ynkven taloa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Yynynranta paikannimi
Ruotsi
Yynynranta
Suomi
Yynynranta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7448072 836551
Alkuperä
R Jatko studiegrupp, Narken.
etela jellivaaransuomi paikannimi sää vokaalisointu
Ruotsi
söder, södern, syd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-07
kilvonen termi paikannimi lainasana-saame työ
Ruotsi
plats där man sår, område för sådd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24