MEÄN SANA
Ruotsi
orre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, teeri (Lyrurus tetrix): LS PS PerP teeri, LänP teiri, IS tetri, KS töyri, KS HämI UusI terri
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
skugga; skydd, lä
Suomi
varjo, suoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Hakanen, Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, Sieppijärvi, Täräntö
Esimerkki
Vittanki, yökalve. Hakanen: naakin sauran kalvheessa. Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: nosta pois kalfheshe.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katve skugga, lä; LS PerP kalve, IS katve
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa, Liljeblad, Paloheimo, Liljeblad, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
flack, svagt sluttande, sluttning
Suomi
myötäle, vino, alaspäinen, alamäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
laakko s. flack, svagt sluttande, sluttning; inga belägg på svenska fiT, södra Tavastland (Vahtola 1980:204). Västfinskt ord. Urspr. södra Tavastland. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Vahtola 1980:204, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
lieorv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Rovaniemi, Inari, Jyykeä, Kemi, Kittilä, Vesisaari, Kittilä, Simo, Sodankylä, Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä västfi, vikate s \'lie\'; östfi viikate id (ALE 264, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Liljeblad, Kena, Räisänen, Rapola, Paloheimo
Ruotsi
barrträdsyxa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hakokirves s \'yxa för barrträd\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
gungfly
Suomi
lieju
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lettu s. gungfly; endast fi Ylit (E Palo k 3463, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-06
Muokattu
2013-05-02
Ruotsi
seldon för häst
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, silavaljaat s \\\'seldon för häst\\\'; östfinska luokkivaljaat id (Vuorela 1975:691).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
mage
Suomi
vatsa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; vattu s. mage, slang; endast i fi Muonio (J Toivainen k 4695, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
farstukvist
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Täräntö, ei vanhaasta olluk kuistia
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa porstua västfi, kuisti farstukvist, LS kuisti, IS visti, KS visti, milla
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Räsänen, Artimo, Paloheimo, B. Winsa: ordbok
Ruotsi
besvärja
Suomi
manata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, toinen on noitunu toisen karjhan karhun
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, noitua v. få till stånd ondskefulla händelser genom spådom; främst västfi (S Vihonen k 2278, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Paavola, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
tråckla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti västfi, troksia v \'tråckla, sy otätt\'; endast fiT, mellandialekterna och sydvästfi (H Tyyni k 4728, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
jämn laxning av knut
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hammasnurkka s \'jämn laxning av knut\'; endast fi Ylit (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
brunstig; brunst
Sanaluokka
adjektiivi
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, keväppuolela ori on karhjaampi, se on karjas härkä, Kittilä, Rovaniemi, Alatornio, sill ook karjas ori
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, karjas s \'brunst\' (R Jussila k 6179, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Hannula, Artimo, Mattila
Ruotsi
spindelnät
Suomi
hämähäkinverkko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kittilä, Jyykeä.; Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Rovaniemi: hämhäkiv verkko. Kainulasjärvi: hämpinverkko.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, verkko s spindelnät; östfi kino id (K Toivainen k 5723, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Rapola, Liljeblad
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
snöhög
Suomi
lumiläjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. nirppi, nirppa, nirppu (nS, nK, Ka, Nöb, nf), snöhög, SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
norrsken som vandrar
Suomi
revontulet
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pohjanmeri pal(l)aa, lainehtii v 'norrsken som rör på sig'; endast i fiG (E Kalliala k 1114, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-01-30
Ruotsi
följa
Suomi
seurata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sarvisavaara, Leipojärvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Vertaa saattaa, västfi, följätä v följa; östfi völjätä id (SMS k 925).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-21
Ruotsi
älvstrand, -kant
Suomi
joenranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, joen parras s 'strandkant'; endast fi Tornedalen (R-L Jutila k 3016, SMSA).
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotsi
högbelägen, dåligt växande, torr strandäng
Suomi
korkeanmaan huonosti kasvava kuiva rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Länsisuomi, keläs, kelhä s 'fält' (Vahtola 1980:122).
Alkuperä
Itkonen, Tuovinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
spisfördjupning på ugns framsida
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. leivinuunin edessä oleva syvenys hiiliä varten västfi, kruuhu s \'fördjupning på framsida av ugn\'; östfi liesi, liios, hiillos m fl id (P Kovanen k 1182, SMSA).""" för kol
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
ficka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, länsilestaatiolaiset ne on pitänhet syntinä nästyykit, että koreutta s oom pittää liinoja pakkarissakhan, Kemi, Raisinvuono
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, plakkari s \'ficka\'; östfi tasku id (ALE 231, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka, Rapola
Ruotsi
barrträd
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hakopuu s \'barrträd\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
plocka (bär)
Suomi
poimia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: hilloja ruethan sitte noukkimhaj.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa poimia västfi, noukkia v. plocka bär, svamp, potatis mm (Kerttu Tuorila k 5851, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
manke
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
häphäin päällä? häphäälä oli ollu vissiin sata reikää
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, häväs s \'manke på häst\'; östfi säkä id (Ruoppila 1967:k 74, s 91).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok