Tulokset

Ryssänkursu paikannimi näkymätön maailma etnisyys satu
Ruotsi
naturnamn i Moskojärvi
Suomi
Ryssänkursu
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Det kom ryssar för att härja till Moskojärvi under 1700-talet. De sökte efter krigsbyte. En stor grupp kom till platsen som kallas numera för Ryssänkursu. Lurades dit av samer som samlat mycken sten på bergstoppen. En guidade ryssarna dit. Alla dog av stenregnet. Före vapnens tid. Senare kom ryska flyktingar. Även de mördades. De första samerna kom från Litauen, Lettland via Finland. Mongoler var de. Andra kom från Tyskland när det var fastland mellan Danmark och Sverige.
Alkuperä
Olov Reinfors, Moskojärvi 1896. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
hiisi näkymätön maailma
Ruotsi
väsen, vålnad
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Painu hiitheen. Hiienkallio.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hissi. Hiisi on paikannimissä.
Alkuperä
Ord ur Hilja Kallioniemis verk, Birger Winsa. Pannu muistiin Pekka Nikupeteri
Muokattu
2013-07-22
lemmin jellivaaransuomi näkymätön maailma etnisyys vokaalisointu
Ruotsi
varm
Suomi
lämmin
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: koirankuontolainen se on lempimissa maissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lämmin.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-04
maahinen näkymätön maailma
Ruotsi
mytisk, sägenomspunnen underjordiskt väsen
Suomi
maanalainen taruolento
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Lapin sanoja. Ord ur finsk nätsida.. Pannu muistiin Lars Lampinen
pihlajanmarja ruoka lääke näkymätön maailma
Ruotsi
rönnbär
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, kusiumpheen pihlajanmarjoja, veen kans, että se tullee vetheev voima, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Användning. Rönnbärsgelé är välbekant, men förr syltades också frukterna eller användes vid brännvinsbränning. Rönnbär ansågs vara verksamt mot såväl njursten som skörbjugg. Veden gav bra slöjdvirke och bladen utnyttjades som vinterföda till boskapen. Rönn odlas ofta i parker och trädgårdar och flera olika namnsorter förekommer, till exempel sötrönn ('Edulis') och pelarrönn ('Fastigiata').
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka
Muokattu
2012-09-05
loihtia itäsuomi shamaani näkymätön maailma loru
Ruotsi
utföra nåjdkonster, besvärja
Suomi
manata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: sielä se on loihtimassa. Kompelusvaara: jos se maataki kattoo se loihtii ni se mullala painaa ja sitte sannoo jotaki siihen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, loihtia v. läsa ramsor, sagor; praktisera spådom och folkkonst (S Vihonen k 2281, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
kakspohjanen näkymätön maailma luonto vesi
Ruotsi
tvåbottnad
Suomi
kakspohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dubbelbottnade sjöar finns det gott om i den samiska mytologin.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
leipäläjä näkymätön maailma ruoka uskonto loru
Ruotsi
fastlagsbrödstapel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: helistethiin lehmäkelloa ja sanothiin: seurakkaa tätä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Brödstapel som las fram fettisdagen. Med en saltpåse längst ner som efter maten lades på murkransen och togs fram när korna släpptes ut på vårsommaren. Ledarkons skälla smordes med saltet, och alla kor fick smaka på saltet.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-01
lientää näkymätön maailma luonto itäsuomi
Ruotsi
bli hastigt molnigt som blir allt tjockare och täcker hela skyn, och regn följer ofta
Suomi
vahvasti pilventyä ja alkaa sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi; Kittilä, Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, Vittanki, Vesisaari
Esimerkki
Kittilä: se lientää, saet tullee Enontekiö. Ylitornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Jukkasjärvi, Vittanki: taivas lientää. Vesisaari: taivas lientää saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, lientää v 'bli molningt' (P Silvola k 2936, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Sipola, Isoniemi, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
peippo lintu näkymätön maailma
Ruotsi
bofink, bergfink
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kuolajärvi, Alatornio, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi Kemi, Kuolajärvi, Alatornio, Rovaniemi, tullee saep peippo valittaa
Kulttuuri taustaa sanasta
spec liten tita (dennes sång anger om det blir bra eller dåligt väder), art fringilla, liten tita som sjunger på våren på gårdsplan, Fringilla erekko? Flyttfågel som kommer i april. Latin Fringilla montifringilla
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Artimo, Kaarakka
proihauttaa näkymätön maailma keho sairaus
Ruotsi
bajsa med lös mage, ha diarré
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi, (para) voita käynyp paskantamasa, kävässyk kirnun laijala ja proihauttanu
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Natta jellivaaransuomi nimi näkymätön maailma
Ruotsi
Nataniel
Suomi
Nataniel
Esimerkki
Byarna längst Kalixälven i Kiruna kommun. Från Kaalasjärvi mot Nikkaluokta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Se berättelsen om orten Nattavaara.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-18
staalo etnisyys eläin näkymätön maailma
Ruotsi
större djur
Suomi
iso eläin
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Större djur är vildren och älg. Stalo betyder annars jätte i den samiska traditionen. En jätte som äter barn och människor, men som är ganska dum.
Alkuperä
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1432 1910. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
jatoonilainen näkymätön maailma lainasana etnisyys satu
Ruotsi
jätte, mytologiskt väsen
Suomi
jättiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
I Jötunheim bodde jättarna. Jatoonilainen kommer från ordet jätte. Jötunheim låg i de snöklädda bergen i norr. Detta är således på meänkieli den Nordiska mytologin som det kallas. En vetenskapsjournalist skrev 2010 i DN att kanske de korta haltia och de stora jättarna var folkminnen från tiden när neanderthalalarna och de kortväxta människorna levde häruppe. Man har 2010 funnit rester av en 1 meter lång kvinna i Sibirien. Haltia kanske betecknade en kortare människoras, och jättarna var neandertalare? Mytologin var reell i början och blev mytologi när jättarna och de småväxta dog ut.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-05-23
kainulainen ihminen satu näkymätön maailma etnisyys
Ruotsi
enspråkig person boende i Kalixbygden som talar svenska/överkalixmål, kalixbonska
Suomi
kainulainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Winsa, Jierijärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kainulainen karppisääri, Meän kieltä 1986: Kainulainen karppisääri, torniolainen toisenlainen. Vilkuna har samma belägg från Nordösterbotten: Kainulainen karppisääri, venäläinen verikirves. Vilkuna belägg från Kolari: Pitkä kun kainulainen. Alma Juntti-Winsa Jierijärvi: Kainulainen soikka naama. Kustaa Vilkuna har ett belägg från Matarenki: Kainulainen kaitanaama, kaljapuuron purskuttaja. Vesivellin velskuttaja. Kaitanaama benämningen finns även i västra Finland om folket i Österbotten. Österbottningar kallades för kainulaisia ännu 1734, enligt Vilkuna. Tornionlaakso: Piru ymmärsi kaikki kielet mutta ku se tuli Kainhuusheen se sano: Tätä kieltä ymmärä pirukhaan. Meän kieltä 1986: Ei kyllä net puhuit sammaa mutta nuot Kaihnuulaiset net vähäsen sitä heän punskaansa 3924 ,
Kulttuuri taustaa sanasta
Enspråkig person i Kalix älvdal, söder om byn Hoppet, i Överaklix och Kalix kommuner, talar överkalix mål, kalixmål. Bara ett belägg på att man sa kainulainen kaitanaama. I Savolax finns några belägg på: Kainulainen kaitanaama syöpi vellinki leivättä (SMS murrearkisto). Kainulainen karppisääri var allmänt förekommande i västra Tornedalen.
Alkuperä
Alma Juntti (född Winsa), Jierijärvi, I. Tuovinen, Airila. Kustaa Vilkuna: Kainuu - Kvenland. Nertecknat av Pekka Nikupeteri. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-15
koirankuonolainen etnisyys ihminen näkymätön maailma lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
hundmänniska (åt människor)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Liv och arbete i Norrbottens finnbygder. Luleå: Tornedalica..
lumheuttaa hautajaiset oikea näkymätön maailma nainen
Ruotsi
slår lock för öron
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, kerrassa vei korvat, lumheutti Kompelusvaara, kirkon kellon soivat korvissa että oikein lumheutti korvia, se tietää kuolheen sanomaa, yhtä kenestäki, se lyöpi molemphiin korfhiin jos se oo sukulainen tai muutee hyvin kaivattu, Kompelusvaara, jois korva soi, se tietää kuolheen sanomaa?jos oikein lumheuttaa se on kaivattu kuollut, vasempi vaimoa, oikea miestä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
manalaisaika luonto näkymätön maailma
Ruotsi
vidskeplig tid
Suomi
taikauskonaika, kummitusaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
vuohikarvat näkymätön maailma hevonen
Ruotsi
hår på nedre del av hästben
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, karvajalka se on runsukuopa (häst)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Jaakonsiika lainasana kalastus näkymätön maailma
Ruotsi
Jakobssik
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Jakobsdagen den 24 juli börjar sikfisket i Kukkola
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin lars lampinen
Muokattu
2020-08-24
kekäle näkymätön maailma puu
Ruotsi
delvis förkolnad vedbit (glödande)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, ja toinen konsti on vettää musta risti lehmän selkhän?nokikekälhellä?ja se kekäle viskathin ulos sontaikkunasta, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Täräntö, Kompelusvaara, jos kekähleelä piippua sytyttää ni saapi isoniskasem pojan, oli hän mies tahi nainen
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo
konikevät näkymätön maailma luonto termi sää
Ruotsi
sen islossning som föregicks av mild höst
Suomi
myöhäinen jäänlähtö ja aiempi lauha syksy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
liemuta luonto näkymätön maailma
Ruotsi
(moln som) samlas och skapar nya formationer
Suomi
harsopilviä kokointuu ja hajoavat kätevästi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari
Esimerkki
Vesisaari: liemuavat niinku irri oisvat sielä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förebådar sämre väder.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Kainulasjärvi paikannimi satu näkymätön maailma
Ruotsi
by i Tärendö församling
Suomi
Kainulasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Alla naturnamn i Kainulasjärvi finns på denna digitala karta. https://ma-paikannimet.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=8db37b4b36c6492cb9778128ceb77989&fbclid=IwAR3dXw-eH7tvIp4cdpMQJTkTyUW929WK-0YIU_geTwHjsfjhu1sFjpsa9pw
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt den folkliga traditionen var den förste bosättaren en kvinna från Kainus (Överkalix, Landsjärv eller trakterna därikring), som bosatte sig vid stranden Salmijärvi. Markitta, hette hon. En same lär också ha tidigt bosatt sig på den högsta höjden vid Salmijärvi, Paloraukka. Han påstås ha gömt undan en silverskatt som möjligen misstänks ligga under byns största tall, bredvid hans bosättninng. Tallen står där fortfarande, ca 3 meter i omkrets, men silverskatten är ej återfunnen. Sannolikt en aaarearkku. Kainulasjärvi är kainulaisen järvi. Det finns massor av inspelningar av bybornas meänkieli. Ända från 1960-talet till 1987. Birger Winsa har intervjuat under 1980-talet ett tiotal bybor. Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen. Byn kallades ibland för Lilla Paris av kompelusvaarabor. Och folket kallades för tonttulaiset för att de använde den milda svordomen tontta. Voi tontta kyllä. Hjalmar Gramner berättar att byn hade 14 hus ca 1900 när han var 20 år gammal. Han var född 1879.
Alkuperä
J Josefsson, Markitta, om den första kvinnan.. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2024-03-25