MEÄN SANA
Ruotsi
torkad gren, trädtopp eller stam; tunn stör, torrt träd
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. kara s \\\'torkad gren, trädtop eller stam; tunn stör, torrt träd\\\' (Kirsti Vuorela k 6314, SMSA).
Alkuperä
Kirsti Vuorela / Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
småfuktig
Suomi
kostea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, aika ylheinen, Kompelusvaara.; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: neiteät nes saavat olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neiteä v. fuktig, färsk, mjuk (Paunonen 1987:219).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
tämjd fågel, husdjur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
När jag som barn tog hand om fågelungar på somrarna, t.ex kråka, skata, korp ibland även pärluggla kallade vi dom alju. Detta har jag alltid tolkat som husdjur. Folk som besökte oss sa, jaa sullako on alju.Kangosjärvi/Muonio västfi, alju s \'tämjt djur\' (M Tenhunen k 2100, SMSA).
Alkuperä
1961.
Pannu muistiin Sylvester Kangosjärvi
Ruotsi
9 tum tjock bräda, golvbräda
Suomi
vahva lauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Vittanki, Kainulasjärvi, Jyykeä, Raisinvuono
Esimerkki
Vittanki, Kainulasjärvi, Jyykeä, Jyykeä, Raisinvuono. Vittanki: Väliparret riihessä. Kätkäsuanto Kompelusvaara, Kompelusvaara, Täräntö, Ylitornio, Kainulasjärvi, Täräntö, Kainulasjärvi: Parrekki kirfheelä halastu uurtamalla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, parsi timrad bjälke, bjälke, rias stång (parret); Sat LänP golvbalk, VarS stallvind; kobås el hästspilta; kläder; ordramsa; ordspråk
Alkuperä
I. Tuovinen, Rapola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-04-20
Ruotsi
tröskningsgolv, -mått
Suomi
lattia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, laattia s. rad av sädeskärvar på riagolvet som skall tröskas; östfi maa id (k 5786, SMSA). Ett golv fyllt med säd som skall slagas.
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Söderena
Muokattu
2013-04-29
Ruotsi
honkatt
Suomi
naaraskissa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord naaraskissa s. honkatt (ALE 96, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
maskros
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
\Västfinskt ord; auringonkukka s , spec blomma\' (R-M Talvitie k 3875, SMSA).\ Latin Taraxacum, Chrys Matris
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
Ruotsi
fårterminologi
Suomi
lammassanastoa
Kulttuuri taustaa sanasta
Nookka- pesye; endast i sydvästfi och nordfi, inkl fiT (k 6430, SMSA). Sikka olo-tulosijatyypin kantana om får (Jaakko Sivula k 6425, SMSA). Ordet har ingen given betydelse.
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
idisslares löpmage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kittilä, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, juomasuoli s \'löpmage hos djur\'; endast i fi Alat och sydvästfi (M Kaukiainen k 3689, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Mattila, Syrjänen, Anthoni
Ruotsi
bäck, smal farled i bäck, grävd bäck för fiske, vattenränna i kvarn, ström
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. juova s \\\'bäck, smal farled i bäck, grävd bäck för fiske, vattenränna i kvarn, ström\\\' (Ulla Takala k 6285, SMSA).
Alkuperä
Ulla Takala / Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
gärs, ca 10-20 cm lång, snorgärs, Acerina cernua
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Jänkisjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Liten aborrliknade fisk, dessa fick man rikligt i mjärdar på vårvintern.(isfiske) västfi, rökäs s \\\'spec insekt\\\'; östfi kiiski id (Ruoppila 1967:k 13). vfi, rökäs Sat PohE LänP PerP gärs (Acerina cernua) (Virtaranta 1980:183)
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen, Rytiniemi
Ruotsi
brunst: vara brunstig
Suomi
signaali harv. Västfinska sikka olo-tulosijatyypin kantana 'om får' (Jaakko Sivula k 6425, SMSA).
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, [esim. naisesta voidaan ylimielisesti sanoa:] se on niin sikoilhaj jotta jos sitä housuila lyöpi niin se om pullolham [= raskaana] pian Rovaniemi, sikka, net [= lampaat] on sikoilhan, Kemi, sikka, ollas sikoilhan, Kittilä, sikka, Jyykeä, sikka, lammas on sikolensa, Kittilä, siko, ollas sikollans
Kulttuuri taustaa sanasta
får
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Kaarakka, Artimo, Mattila, Rapola, Liljeblad, Hämäläinen
Ruotsi
att
Suomi
että
Sanaluokka
konjunktiio
Esimerkki
Voi ette se oli hauskaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, ette part \'att\'; endast i fiT och södra Tavastland; allmänfi että id (SMS k 286a).
Alkuperä
Pannu muistiin birger winsa
Muokattu
2020-05-17
Ruotsi
avlägsna sig, gå längre bort, utåt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, ylheinen.; Parakka, Jukkasjärvi
Esimerkki
Parakka: varras kaitunu sieltä silloin. Jukkasjärvi: varsin ku se kaitu se menne veen alle.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Västfi, kaitua, kaituta v. gå undan, försvinna; endast fiT och Sydösterbotten (M Vilppula k 5043, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
båt, liten lätt båt, vedskuta, kustskuta, segelbåt, ångbåt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Simo, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paatti s \'båt\'; endast i fi Tornedalen (O Arohonka k 4819, SMSA).
Alkuperä
Nikkala.
Pannu muistiin Paavola, Räsänen, Liljeblad, Artimo, Miettinen,
Ruotsi
metmask, daggmask
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. kastemato västfi, suonikas, suonikka s \'metmask\'; endast i sydvästfi suoninkainen; östfi liero, kastikas, sättä m fl id (ALE 137, SMSA).
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Artimo, Lars Lampinen
Ruotsi
farmor
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, fammu s \\\'farmor\\\'; endast fiT och sydvästfi (SMS k 388).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
skuggsjäl
Suomi
varjosielu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, haltija s. skuggsjäl; främst nordfinska och södra Tavastland (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-07-22
Ruotsi
linberedningsverktyg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
häkilä s \'spec linberedningsverktyg\' är av västfinsk modell; endast i finska Tornedalen (Vuorela 1975:479).
Alkuperä
tapio Lähteenmäki.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
list, spjäla
Suomi
lista, reunus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Vekarasaari, Alatornio, ylheinen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: välistä panhaan lauvat listheiksi. Kainulasjärvi: irtaimet listheet työreissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, liste s. spjäla; norra Tavastland, riksfi liste id (Vahtola 1980:256).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Artimo
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
låta rinna, flöda
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, Vittanki, valottaa vähän klasista lissää
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, valottaa \'låta rinna, tappa; störtskur (Egf, Sat, Lemi, Perho, Nf, Nb)\'
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Paloheimo
Ruotsi
bli van vid, vänjas
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, vasikkaki ku se suopuu, Kemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, ne ovas suopunheh siihen kelhon
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, supoua v \'?\' (A Hikipää k 4956, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Meriläinen, Mattila, Kaarakka, Hämäläinen
Ruotsi
ungdjur, kviga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hehkonen s \'ungdjur, kviga\'; östfi hieho id förekommer inte i fiT (SMS)
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
redskap vid ystning av ost
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. (juuston)- juoksutin s \\\\\\\'redskap vid ystning av ost\\\\\\\' (M Länsimäki, k 6515, SMSA).
Alkuperä
M Länsimäki.
Pannu muistiin Lars Lampinen