MEÄN SANA
Ruotsi
skostoppningsredskap
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
spec redskap av trä med rundad topp för att stoppa hö i skor
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
lim, trälim
Suomi
liima
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Täräntö, Alatornio, (ylheinen),; Jukkasjärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi: Poronsarvista keitethän liima.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Tiesmaa, Artimo, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-09-09
Ruotsi
närmare; nära anhörig
Suomi
läheinen
Sanaluokka
numeraali
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Kaarakka
Muokattu
2013-05-06
Ruotsi
avskedsfest
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Kaarakka
Ruotsi
höhässja
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, pieles s \'spec hässja\'; endast fi Tornedalen (Vuorela 1975:215).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
kalas
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, kahvileipää ja juustoa se on sanottu piihraisiksi, ku on jostaki päästy, kesätöistä, heinästä ja riihestä
Kulttuuri taustaa sanasta
uuehko sana,
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
flinta, eldsten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Svappavaara, Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Svappavaara Svappavaara, naularäkinkillä se Haaparannalta ostethiin, ja piikiviä kansa, Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Alkuperä
Kompelusvaara, piikittää marsia.
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka, Hämäläinen, Isoniemi
Ruotsi
potatisstöt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi -kurikka
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
söndagsarbete
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, pyhänä ei ensi kertaa saanu laskea (lehmiä ulos)?no ei s ole ilmankham pyhätyö
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
tvättbräda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
entisajan virkamies, joka toimitteli poliisin tehtäviä, antoi haasteet käräjiin, toimi oikeuspaikalla sisäänhuutajana ja valvoi yleistä järjestystä
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Itkonen
Ruotsi
foderbord för häst och ko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti2, Järämä2, Vettasjärvi1; Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
döda löss
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vettasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
Ruotsi
Lammaslahti
Suomi
Lammaslahti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Esimerkki
Koordinater: 7448939 833545
Kulttuuri taustaa sanasta
Lammaslahti. Under 'iso tulva' 1937 hann tärendöborna inte få bort fåren från öarna i Saarisuanto. Många får drogs med och drunknade, några hamnade i viken nedanför Mestoslinkka där de snurrade runt i virveln och viken fick namnet Lammaslahti (Fårviken).
Alkuperä
Roland Jatko med studiegrupp.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-07
Ruotsi
nyckelknippa
Suomi
avainnippu
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
fika, kaffepaus
Suomi
kahvitauko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
förskärare
Suomi
keittiöveitsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Försjäärarila leikathaan makkaraa, sjiivathaan lihhaa ja kaikenlaista köökin ruokahommia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vörsääräri Suomen puolela.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
sötgräs, doftgräs
Suomi
hajuheinä
Paikkoja
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes ofta i linneskåp förr i tiden. Söt och kryddig lukt. Håller ev. skadedjur borta.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Ruotsi
rensa potatisland, räfsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Joka kesä harkathiin pottumaat. Poistethiin harkala vesiroska pottumaasta.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-07-03
Ruotsi
ogräsrensare för potatisland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Juoluheinän ja muun vesiroskan pottumaalta sai pois harkala jossa oli sahanterän plaavi naulattu u-muothoon kiini varren päähän. Erittäin hyvä harkka poisthaan vesiroskaa ilman ette tärvätä potunkaalia.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-07-03
Ruotsi
en affär genom tvång och lurendrejeri, exempelvis lura hus och skog av en fattig.
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Huutokauppa on muuten avisuuni.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää:.
Ruotsi
tid för potatissättning
Suomi
perunan istututusaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi; Lars, Vanhaa
Esimerkki
Lars Mäki: Första Maj-n aikana ! Jos aiko varemin istuttaa (panna). Maahan ei saanu panna ennenko talon (vanhaa ihminen) kävi avvojaloin polkasemassa, vähän niinku pyöhräyttämällä syvemäle valmisheen karhithuun multhaan! Sanoit että lämpimän maan istutus viikkoaki myöhempi sauttaa kylmän maan ja saapii ennenki syömäpotut !
Alkuperä
Lars Mäki..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
kagge, liten tunna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
Ruotsi
vassbestånd; säv
Suomi
kaisla
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Holger Palo: Kotona niitimä kortetta ja luhtaa kun puhuima järvinnityistä. Mutta kuinka suuri se ero oli ko menimä sinne rytikhöön ja kaislikhoon? Olen unohtanut näitten erot? ja aamukävelyllä tänään järven vieressä niin juolahti miehleen mikä tuo rytikkö j kaislikko oli kun olin nuori ja niitin heinää - mitä sielä silloin kasvoi? Oliko se korte vai luhta vai joku muu? Ja käytitkö sie sitä nokko- ja könnösannaa?
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
trågbotten
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Leipäkirja. Inga - Britt Uusitalo.
Pannu muistiin Lars Lampinen