MEÄN SANA
Ruotsi
varmkorv, hotdog
Suomi
nakkisämpylä, hotdog
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Direktöversättning av det engelska ordet för varmkorv.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Ruotsi
granblomma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jierijärvi, Pajala kommun.
Esimerkki
Tuola on kuusenleipä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kuusenleipä är granens mjuka gula blommor (innan dom blivit kottar), det sades att dom är ätbara.
Alkuperä
Maj-Lis Voss (via Robert Riekkola, 1890-1970), Jierijärvi, Pajala Kommun).
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-21
Ruotsi
(ost)löpe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Löööppi tartethaan juusthoon.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
mjölk
Suomi
maito
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-07
Ruotsi
sjöfågelholk
Suomi
munapönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Munauusta saathiin munia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa uu
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-15
Ruotsi
svartvinbär
Suomi
mustaherukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen/Malmfälten, mer vanligt i Finland
Esimerkki
Vertaa mustaviinimarja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sana tuntematon Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
dygädda
Suomi
mutahauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Salmijärvessä on paljon mutahaukia. Maistuvat muale koska koko järvenpohja on täynä muttaa. Mutahaukia syöthiin mutta ei suurela maula.
Alkuperä
Birger Winsa.
myrteintyä
ruoka
Ruotsi
skämmas (mjölk)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
polkagris
Suomi
tikkunekku, jättitikkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Polkkagriisiä, varokaa hamphaita. Lohkase palasen jos puretta. Porraa reikiä jos imettä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
Ruotsi
renost
Suomi
poronjuusto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Raatukkavaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
rödvinbär
Suomi
punaviinimarja, punaherukka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten, mer vanlig i Finland
Kulttuuri taustaa sanasta
Punaherukka on outo sana Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-02
Ruotsi
grötöga (?)
Suomi
puuronsilmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Voita puurhoon pikkusen ette saapi puuronsilmän sulanu voi.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
fiskhuvuds kindkött (lax)
Suomi
poskiliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Tage Grönberg: Ei ylensä syöty haukea väylänvarressa mutta lohenpää oli herkkua, poskilihat sanottiin pyynlihaksi.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-21
Ruotsi
pösa, jäsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
råggröt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Räsänen
Ruotsi
russin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Minun sanat. Per Huuva: Aina meillä juothin tetä , kanelitetä jälkhin saunan. Vanha nimi sill oli saikka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laina ryssän kielestä.
Alkuperä
Birger Winsa..
Ruotsi
satsumas
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
jäsa
Suomi
nousta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mamma sanoi ette leipä(taikina) piti seisoa vähän aikaa pellin päälä. Leipä oli sekä paistettu ette leipätaikina pellilä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-21
Ruotsi
försockra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
sokerilla maustaa, päällystää
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Kaarakka
syöskenellä
ruoka
Ruotsi
småäta
Suomi
syöskennella
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkieelen sanakirja..
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
åttaårig sik som måste delas från ryggen vid saltning
Suomi
suuri siika
Paikkoja
Jukkasjärviområdet
Alkuperä
Jukkasjärvilaiset. Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-24
Ruotsi
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
(ylheinen)
Esimerkki
Bertil Reinhold Isaksson: Mie olen käsittänny ette ”joka tietä” juopi niin häätyy kravia aijaa. Siis ette jos tien juopii ylös niin se ei ole ja silloon pittä kravia myöten aijaa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-18
Ruotsi
förpackning, tetra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kun sai maistaa oikeata lehmän maitoa tetrasta kätevästi huomas ette valheelinen lehmänmaito oli paljon rasvasempi. Mamma myi sitä rasvamaitoa koulhuun, ja mie häpesin kun se teki sitä. Ja viimen koulu alko osthaan oikeata tetramaitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tetraförpackad mjölk kom till Kainulasjärvi ca 1964. Skolan började köpa mjölk i tetra och det krävdes att mjölken är pastöriserad.
Ordet tetra är inlånat från patentet som lade grunden för företaget Tetrapak.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-21