Tulokset

henkilaita sairaus länsisuomi ihminen
Ruotsi
person med andningssvårigheter
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, henkilaita s \'person med andningssvårigheter\' ; endast fi Tornedalen (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
honottaa ihminen
Ruotsi
tala nasalt
Suomi
honottaa, puhua nenän kautta
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. puhua nokan kautta ko on nuha, t ex vid snuva.
Alkuperä
Leif Nerdrum. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-12-14
karsia luonto ihminen itäsuomi
Ruotsi
frysa
Suomi
paleltua
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, karsia v 'frysa'; endast fi Karunki (I Mylleri k 2471, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kunnolinen ihminen
Ruotsi
respektabel? duglig
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, se on kunnolinen tyär
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo
lankari ihminen alkoholi lainasana
Ruotsi
langare, spritlangare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
viina
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2013-04-13
laulurinta ihminen musiikki
Ruotsi
sångbröst
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto rinta.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-27
lompsuttaa ihminen
Ruotsi
gå tungt
Suomi
kävellä raskaasti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lompsuttaa marsia.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-12
me ihminen länsisuomi
Ruotsi
vi
Suomi
me
Sanaluokka
pronomini
Esimerkki
Meppä olema syönheet hapakallaa, menemä sinne, met lähemä kotia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans me. Standardfinska me. Främst östfi, myö, työ, hyö 1:a, 2:a, 3:e pers pluralis vi, ni, de; västfi me, te, he m fl id id (A-M Päivänen k 3506, SMSA).
Alkuperä
Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo sidan 21. Pannu muistiin Birger Winsa 2008-11-15
Muokattu
2018-10-13
petna ihminen
Ruotsi
slöfock
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, laiska ku petna, petna laiska
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa
romuluine/n/ ihminen
Ruotsi
benig, storbenig, kantig, knölig (ben)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Liljeblad, Kaarakka
suokeri lainasana ihminen
Ruotsi
systers fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa reikäsuokeri
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-14
uhmata ihminen
Ruotsi
göra ngt skrytande, hotande
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo
ilonen ihminen
Ruotsi
glad, lycklig
Suomi
iloinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, vähästä s oon lapsi ilonen, Kittilä, Kompelusvaara, s oon ilosinta että jua
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Liljeblad
Muokattu
2019-05-12
inkhoolimies ihminen alkoholi
Ruotsi
suput
Suomi
peso viinalle
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies.. Pannu muistiin Lars Lampinen
johan ihminen
Ruotsi
visst, visst (är det) så
Suomi
johan
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi: johan mie kattelin.
Alkuperä
Paloheimo, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-09-03
laulelias ihminen musiikki
Ruotsi
sångglad
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-27
passiska hautajaiset työ lainasana ihminen
Ruotsi
uppassare
Suomi
tarjoilija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: vanhemat vaimot on keittänhet ja nuoremat om passanheet, passiskat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana. Uppassare, ofta under begravningsmiddag).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-11-19
pihtari ihminen
Ruotsi
kunnig men förstulen berättare,
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf.ihminen, joka tietää asioita, mutta kertoo niistä vain vihjailemalla
Alkuperä
Oiva Arvola, Yliperän kielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
ähkäisy ihminen sananlasku
Ruotsi
stön, pustning
Suomi
voihke, ähinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ähkä, puhka, puoli työtä.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
hunsvontti ihminen lainasana
Ruotsi
otillräknelig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari Kolari
Kulttuuri taustaa sanasta
*Hunsvottia* oon meilä käytetty. Meilä saatethiin sanoa poikasesta, ette soon semmonen hunsvotti ts. hänheen ole luottamista, tekkee miten sattuu. Anneli sano, ette heilä oon käytetty naisesta hunsvottia ja tarkotettu, ette sillä ole elämä oikein *hollila* joko synnynäisesti (=syntymähumala) tai sitte itte aiheutettuna. Hollila puolesta tarkottaa sammaa ko *tolala* eli raiteihlaan.
Alkuperä
Matti Junes, Rovaniemi 1953. Pannu muistiin Tuulikki Simu
krookkia lainasana ihminen
Ruotsi
skapa besvär, lägga näsan i blöt, besvära (nedl)
Suomi
tehdä vaivoja, sekaintua asioihin
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, pakkaa aina krookkimhan
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
kyykistellä ihminen
Ruotsi
böja sig
Suomi
kyykistyä, taipua, notkistua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mies kyykisteli hyysikässä. Olla kyykilhään paskala. Kyykisteli kun hän poimi marjoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Enimäksheen verbi tarkoittaa sitä kyykistelyä kun tehhään tarpheita.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-09-27
nepo ihminen
Ruotsi
kusin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi, Arpela, Rovaniemi, Kemijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi Sieppiärvi, Arpela, Sieppiärvi, Rovaniemi, Kemijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi nepokka
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
pöllöttää ihminen
Ruotsi
stirra, glo fånigt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka