MEÄN SANA
Ruotsi
renost
Suomi
poronjuusto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Raatukkavaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
tranbär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
Ruotsi
rödvinbär
Suomi
punaviinimarja, punaherukka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten, mer vanlig i Finland
Kulttuuri taustaa sanasta
Punaherukka on outo sana Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-02
Ruotsi
lingonsylt
Suomi
puolukkahillo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-20
Ruotsi
grötöga (?)
Suomi
puuronsilmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Voita puurhoon pikkusen ette saapi puuronsilmän sulanu voi.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
blodkorv av komagsäck
Sanaluokka
substantiivi
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
Ruotsi
fiskhuvuds kindkött (lax)
Suomi
poskiliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Tage Grönberg: Ei ylensä syöty haukea väylänvarressa mutta lohenpää oli herkkua, poskilihat sanottiin pyynlihaksi.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-21
Ruotsi
pösa, jäsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
rester, kvarlämnat
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
Ruotsi
raparbersoppa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Joka kesä keitethiin jyylin aikana raparbersoppaa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-23
Ruotsi
röda vinbär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
Ruotsi
råggröt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Räsänen
ruisrieska
ruoka
Ruotsi
rieskabröd av rågmjöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44
Muokattu
2024-07-03
Ruotsi
druvbuske, vinbärsbuske
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
"Sama ku viinimarjapensas" - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
Ruotsi
russin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Minun sanat. Per Huuva: Aina meillä juothin tetä , kaneliteetä jälkhin saunan. Vanha nimi sillä oli saikka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laina ryssän kielestä.
Alkuperä
Per Huuva..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-14
Ruotsi
satsumas
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
jäsa
Suomi
nousta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mamma sanoi ette leipä(taikina) piti seisoa vähän aikaa pellin päälä. Leipä oli sekä paistettu ette leipätaikina pellilä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-21
Ruotsi
sättpotatis
Suomi
siemenperuna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-09-18
Ruotsi
försockra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
sokerilla maustaa, päällystää
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
strömming
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Tämligen allmänt.
Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2026-04-11
Ruotsi
strösocker
Suomi
kidesokeri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Tornionlaakson länsipuoli
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja. Ströösokkeri on ylheinen Tornionlaakson lännen puolela.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-23
Ruotsi
talessätt och uppmaning om att man ska äta ordentligt
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Esimerkki
Syä nyt, poika! Niin ette parta tärisee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanligt uttryck i byn.
Muntliga källor
Muokattu
2024-05-31
syöskenellä
ruoka
Ruotsi
småäta
Suomi
syöskennella
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkieelen sanakirja..
Pannu muistiin Lars Lampinen