Kainulasjärvi: Laiska trenki Juutta, hiljain ylös kämpiipi, istualta näkkee unta, kaiken puhteen kenkiipi, hakkee sukkaa saapastansa, löytää yhen paikastansa, illala viskanu, penkin alle paiskanu, märkänä sieltä löytää ne. Mutta ku on trenki uskolinen, isäntä kuttuu kammariin, ottaa napsin oivallisen, ittelensä ensinkin, sitte kaataa yhtä haavaa, kaksi ryyppöä rengin naamaan, joutukas, toimikas, vilpas ja valpas, renki on vahva ja toimelias.
Kompelusvaara, joutusaluontonen Arpela, (ylheinen), Alatornio, (ylheinen), Vesisaari, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Korpilompolo, Kompelusvaara, net on niij joutusat itähmään, Kainulasjärvi, joutukas, toimikas, vilpas ja valpas, renki on vahva ja voimakas (ei käytetä)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Paloheimo, Hämäläinen
Gråtstenen, Vilostenen, Farvälstenen, namn på viloplats på gångvägen mellan Kainulasjärvi och Narken
Suomi
Jättökivi, Merkkikivi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vanhaavaara. Vägen från byn till Narken längs Vanhaavaara. Amerikavägen
Esimerkki
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker, på nordsidan av Vanhaavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
På denna plats togs sista farväl av byns amerikaresenärer. Ca 30 gick denna stig mot Narken och USA som slutmål. Många hamnade i Calumet, Michigan och i Minnesota. Många av dem återvände aldrig och hörde aldrig av sig. En från Oja-släktet (Mäkis) försvann tidigt. Men ca 6 kom tillbaka. Detta var den enda vägen ut från byn, en liten stig. Margareta Gramner: Itkumakivi, gråtstenen, kallades den också. Den som skulle resa, har det berättats, gick runt i gårdarna och tog farväl. Sen följde släkt och vänner med en bit på vägen, till Gråtstenen, där man skildes åt.
En sång fick vi också höra:
Minä lähen ”ammeriikhaan” tule sinä kanssa …
Resten har jag glömt. Det var något om att i Amerika är gatorna av guld
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985.
Pannu muistiin B. Winsa