Tulokset

ahma eläin ilmaus sananlasku
Ruotsi
järv
Suomi
ahma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta Gällivare kommun
Esimerkki
Linnea Nylund: Kyllä sillä oon ahman ajatukset. Se meinaa hävittää sinun eli jonku muun vaikka se ei näytä sitä.
Alkuperä
John Josefsson, Linnea Nylund. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-30
kiitos sananlasku
Ruotsi
tack
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, sillon ei kiitoksia tehä (hautajaisissa), Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, oman suun kiitos maistuu paskale
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hämäläinen, Paloheimo
Muokattu
2016-08-26
Joka pölkää ei näe sananlasku näkymätön maailma satu
Ruotsi
den som fruktar ser inte
Suomi
Joka pelkää ei näe
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Hela, Gällivare, Pajala
Esimerkki
Allmänt förekommande över hela Nordkalotten. Ca 20-30 belägg från Gällivare och Pajala 1985-1987. Används även allmänt i taoismen, buddismen, kristendomen och av en rad konstnärer. Den som befriar sig från fruktan ser en annan värld. Fruktan förblindar, säger tidlös konst, religioner och bönders ordspråk. Byvisdom kallas detta och därför kallade Aristoteles nous = bondförnuftet som den högsta tankeformen. Där lågt är högt och högst är lågt finns den upphöjda visdomen. Men lågutbildade kan förstås inte analysera den egna visdomen eftersom de inte äger utbildning för detta. Men om man får utbildning så förlorar man nous, eller bondförnuftet. Bokstaven/bokstäver dödar anden sa Paulus, aposteln. Och då visar det sig att inte heller i den livsformen kan man analysera varför fruktan förblindar. Akademiker skrattar förstås nedlåtande åt bondförnuftet och är övertygade om att de också äger sunt förnuft. Detta är grunden för konflikten stadens katederlärda mot landsbygdens lågutbildade. Dagens althöger mot etablissemanget. Visst är det listigt?
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
helppo on vaikea sananlasku
Ruotsi
det enkla är det svåra
Suomi
helppo on vaikea
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Över hela världen används detta ordspråk i konsten, taoismen, buddismen, kristendomen, t ex Goethe, Newton, Montaigne och Cervantes. Så även i Tornedalen. Mestos Aake från Kainulasjärvi använde detta tänkesätt. Hans utbildning var nästan obefintlig. Han läste bara dagstidningen. Nästan alla ordspråk och metaforer i Bibeln används/användes av bönder och fiskare. Inget nytt under solen. Därför är Bibeln populär bland olärda, men allt mindre bland högutbildade. De förstår samma ordspråk, men utifrån ett felaktigt narrativ. Ordspråken föregick religionen, konsten, vetenskapen och ideologierna. Samma grundförståelse som ses utifrån olika narrativ eller berättelser.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-01
levätä hautajaiset kirjakieli sananlasku
Ruotsi
vila (i frid), ligga i jord, vara begraven
Suomi
hauta: olla haudattu
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: autuaille ei ole lauta kova, eikä hauta ahas, se leppää sielä rauhassa.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-29
Matista aamu pihti pirtin pääle sananlasku
Ruotsi
Från Mattias kan morgonlampan ställas på vinden.
Suomi
Matista aamu pihti pirtin päälle
Paikkoja
Kaihnuunkylä
Alkuperä
Isaksson.
Muokattu
2015-04-15
lehenpuistama-aika näkymätön maailma sananlasku luonto mitta sää
Ruotsi
lövfällningstid, höst
Suomi
ruska-aika, sysksy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: jos jääpi lehteä kun lehempuistama-aika on, niin sillon tullee pakkastalvi ja kylmä ja kovat kirret.
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ei se ole laukunu päätä mänthyyn. jellivaaransuomi sananlasku ilmaus
Ruotsi
ordspråk
Suomi
Ei se ole laukunu päätä mänthyyn.
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Hyvin meni, melaa vilahti ihminen sananlasku
Ruotsi
ordspråk: Det gick bra, och sket sig.
Paikkoja
Järämä, Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordspråk som menas att något har antingen gått dåligt eller bra. Ofta när någonting "sket sig".
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
ähky ihminen sananlasku
Ruotsi
stön, stånk, pustning
Suomi
voihke, ähinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ähky se puolen työtä tekkee.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
oman suun kiitos maistuu paskale. sananlasku
Ruotsi
ordspråk
Suomi
sanaparsi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, sillon ei kiitoksia tehä (hautajaisissa), Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, oman suun kiitos maistuu paskale.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hämäläinen, Paloheimo
Muokattu
2020-01-06
Aamu ruska, miehen tuska! sananlasku
Ruotsi
ordspråk
Paikkoja
Aamu ruska, miehen tuska!
Alkuperä
Pannu muistiin A. Alanampa
Muokattu
2014-10-05
mustilaispojan munat on oven raossa jellivaaransuomi ilmaus etnisyys sananlasku lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
fras, ordspråk
Suomi
mustilaispojan munat on oven raossa
Paikkoja
Jellivaara
Äijä mennee ja parta on haarala. sananlasku
Ruotsi
ordspråk
Suomi
sanaparsi
Esimerkki
Äijä mennee ja parta on haarala.
Alkuperä
V. Nuotio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-29
kenkätä lainasana sananlasku kotitalous
Ruotsi
skänka; sälja billigt
Suomi
myydä halvalla; antaa ilmaiseksi, lahjoittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Älä kenkkää sitä! Kenkkäävät aivan ilman. Joka kenkätyn kenkkää, se onnensa menettää. Kainulasjärvi: Kyllä se resähtin kenkkää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kenkätä on luultavasti laina r. skänka. Merkitys ei ole suorhaan lahjoittaa, vain antaa eli myyä liian halvala, muitten mielestä. Välistä merkitys lahjottaaki kuuluu.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
utu lumi jellivaaransuomi sananlasku
Ruotsi
pudersnö
Suomi
siide
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Utu kehrää kun on hyvä huilu.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
kuute kyyd ko sankarista pääsi jellivaaransuomi sananlasku
Ruotsi
gode gud när man slapp hjälten
Suomi
Hyvä jumala kun sankarista pääsi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Något obegripligt ordspråk. Käsittämätöntä.
Alkuperä
Pannu muistiin Torbjörn Ömalm?
Muokattu
2013-09-07
Älä lue liikaa, saatat tulla hulluksi sananlasku
Ruotsi
Boklig lärdom orsakar psykiska välfärdssjukdomar
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Se, että massiiviset kirjoitukset luovat usein mielenterveyden ongelmia, on yleisesti tunnettu tosiasia koko Tornionlaaksossa. Sanotaan: ”Älä lue liikaa, sillä on vaara, että sairastut tai tulet jopa hulluksi.” On tunnettua, että mielenterveys horjuu, kun pakotetaan siirtymään kirkkaasta maalaisjärjestä kirjaviisauteen. Apostoli Paavali sanoi, että kirjoitukset tuhoavat selkeän lukemattoman mielen, että muste panee sielun tervatynnyriin tai lempeämmin vuoriston usvaan. Tutkimus ei ole vielä tajunnut sitä, minkä maanviljelijät ovat tienneet vähintään 2500 vuotta. Hyvinvointisairaudet perustuvat kirjaviisauksiin. Tämä on tunnettu Ruottissa, Suomessa ja kaikki alla, esimerkiks Albaniassa ja Turkietissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Att stora mängder trycksvärta ofta skapar mentala problem är helt allmänt bekant över hela Norrbotten. Talesättet: Läs inte för mycket, ty då riskerar du bli sjuk och galen. Välbekant bland LO-folk att den mentala harmonin rubbas när man tvingas gå från sinnesintryckens bondförnuft till att tänka med bokhyllor. Aposteln Paulus sa att textbelätet dödar bondförståndet, att trycksvärtan knuffar själen i en tjärtunna, eller i mildare fall en Lützen-dimma. Forskningen har än så länge inte upptäckt det som bönder vetat i minst 2500 år. Grunden för en rad snabbt växande antal lyxsjukdomar i trycksvärtakulturer. Detta är välbekant i folkkulturens Sverige, Finland och över hela Europa, t ex i Turkiet och Albanien. Redan Rousseau notera under 1700-talet att naturfolk, olärda och lågutbildade hade avgjort mindre mentala problem. Idag är det landsbygden som äter mindre antidepressiva. Staden vräker i sig piller för att dämpa ångesten. I synenrhet välutbildade kvinnor. Sjäva skriftkulturen skapar dessa problem. Välkänt sedan äldsta tid. Vi skall ju inte äta böcker ur Kunskapens träd. Läsa går bra, men inte äta dem.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-13
Mistä se Sakara on minnuun niin suuttuna kun en etes vesilusikkata oo häntä vasthaan. sananlasku
Ruotsi
ordspråk
Suomi
sanaparsi
Kulttuuri taustaa sanasta
Mistä se Sakara on minnuun niin suuttuna kun en etes vesilusikkata oo häntä vasthaan. Vad är detta?
Alkuperä
Pannu muistiin Skogås
Muokattu
2020-01-06
Jolla on isäpuoli, sillä on äitipuoli ja jolla on äitipuoli, sillä on isäpuoli sananlasku
Ruotsi
ordspråk
Suomi
Jolla on isäpuoli, sillä on äitipuoli ja jolla on äitipuoli, sillä on isäpuoli
Paikkoja
Ullatti med omnejd Jellivaara
kiire sananlasku
Ruotsi
brådska
Suomi
kiire
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kiireestä kantapäähän asti (vain tunnettu raamatusta)., Kemi, Lohijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kompelusvaara, ei hoppu hyväksi, eikä kiirek kunniaksi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Aejmelaeus, Paloheimo, J. Josefsson
Muokattu
2013-08-18
pottu lainasana ruoka itäsuomi satu kasvi sananlasku
Ruotsi
potatis
Suomi
peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Alatornio, Ylitornio, Sieppijärvi, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä, Simo, Alatornio, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Kemi
Esimerkki
Potut panthiin maahan joskus 10 kesäkuuta, kuna maa oli lämmin. Lars Mäki: Vanhaa varma perintheinen aika oli meilä Mia mummun määrätty aika! Avvojalkasin seisothiin vastakarhitun maan päälä, jos tunsi että maa "palelutti" jalkapohjaa sillon joutui siirtämhään istuttamista ! Vanhaa sanaparsi oli : Lämpimän maan istutus sauttaa kylmän maan. Jopa ohittaaki kylhmään kylvetyt!
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Östfinska, pottu s. potatis; västfi peruna, perna, pärinä, m fl id (k 3773, 3775, SMSA). Pottuja: Ymmyräisiä, (punasia) taalalaisia ja mandelia. Mendelit kypsyit viimiseks mutta olit parhaimat. Sikurit annethiin lehmile.
Alkuperä
Nirvi, Syrjänen, Hannula. Tapainen, Rapola, Liljeblad, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-02
Roikkuu ko hantuuki naulasa. sananlasku
Ruotsi
ordspråk
Alkuperä
Pannu muistiin A. Hanni, S. Rasila
Muokattu
2014-03-02
pelata jälistä päin etnisyys ilmaus sananlasku
Ruotsi
vara ur tiden, ett steg efter i utvecklingen
Suomi
olla askelen jälissä kehityksessä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ylheinen paikkakunnan oma kulttuuritieto.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Met haluama pelata jälistä päin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa paikkakuntalainen sanonta kertoo ette tornionlaaksolainen haluaa pelata jälistä päin. Jos se sattuu pääsemhään pellaamhaan eestä päin, moni moittii ja taistelee lujasti ette päästä pellaamhaan takkaa päin. Se on paikkakunnan ommaa kulttuuritietoa. Saman on väitetty monesta vähemistökulttuurista. Koska net on kärsinheet alentavaa kielipulitiikkaa net alkavat viihtymhään sellaisessa kulttuurissa missä hävethään ommaa vähemistökieltä ja sitä alenethaan. Jos ei tehhä sitä kulttuuri on vierasta ja tuntuu ettei sitä ole kotona. Entinen opettaja ja professoori Nils-Erik Hansegård väitti jo 1950-luvula ette meänkielisillä on omaviha. Se taitaa olla samassa kulttuurikehässä. Vertaa pelata takkaa päin, rajarasimi, porstuasuomalainen, vonnu.
Alkuperä
Ylheinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-18