Tulokset

purkapeski vaate poronhoito lainasana-saame
Ruotsi
renskinnsmantel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Vesisaari, Kittilä, Inari, Vesisaari, Muonio, Turtola.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Mantel av ren med tidig höstpäls, bästa mantelkolten.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Tuovinen, Itkonen, Meriläinen
Muokattu
2013-04-21
kuolpuna lainasana-saame luonto
Ruotsi
mossig, fuktig hedrand
Suomi
sammalkostea kangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
stenfri hedrand mellan sluttning, bäck och högre terräng; mossig, fuktig hed
Alkuperä
Itkonen, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kieruna lintu lainasana-saame
Ruotsi
fjällripa, lagopus mutus
Suomi
kiiruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Enontekiö, ylheinen, Vesisaari, Inari, Kittilä, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
saivo satu etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
helig dubbelbottnad sjö
Suomi
pyhä tuplapohjanen järvi, saivo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
En helig sjö, dubbelbottnad sjö. Ibland hittar man gamla offerplatser i närhet av sjöar med detta namn. Exempelvis sjön med namnet Saivo sydväst om Vasaratunturi (Dundret). När man inte fick fisk kunde man säga att sjön, ån är sannolikt dubbelbottnad och att fisken gömt sig i mellanrummet. I Kainulasjärvi trodde man att det fanns dubbelbottnade åar, åtminstone delvis.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-22
laavo lainasana-saame etnisyys
Ruotsi
samekåta av säckväv
Suomi
laavu
Paikkoja
Kätkäsuanto
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lavvo. Från nordsamiskans lávvu
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
autto itäsuomi luonto lainasana-saame
Ruotsi
bäcktråg, -dråg, myr-, surdråg, lummig sänka med hjortronblad
Suomi
kostea alanko, syvänne missä on puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, ylheinen.; Sammeli
Esimerkki
Sammeli: auttoissa on hilloja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, autto s sänka med blötmark; ett belägg i Ilomantsi i övrigt nordfinskt (SMS k 462). Saamelainen laina. Lummig sänka med få granar, ibland med liten bäck, hjortronblad på marken.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kumpus ruoka lainasana-saame
Ruotsi
blodpalt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame? Palt av renblod och rågmjöl, salt.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Anthoni
Muokattu
2013-04-19
kurppi lainasana-saame ruoka
Ruotsi
kallrökt renköttfärs
Suomi
jauhettu ja savustettu poronliha
Paikkoja
Kieruna, Jellivaara, Jokkmokk
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kurpi. Låneord i malmfältsdialekten och meänkieli från det samiska "gurpi". Populärt i Gällivare-, Kiruna- och Jokkmokks kommuner. Kallrökt renköttfärs som är inlindad i nätfett.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-27
kaanij lainasana-saame jellivaaransuomi etnisyys näkymätön maailma
Ruotsi
underjordisk varelse, vittra
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaaran aluessa
Kulttuuri taustaa sanasta
Samiskt inlåningsord. Från lulesamiskans "ganii". Vertaa manalainen.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2019-10-21
vaikainen lainasana-saame hautajaiset näkymätön maailma lintu
Ruotsi
dödfågel, själens bärare
Suomi
kuolemanlintu, sielunkantaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Fågel som hämtar den avlidnes ande, bl a dykand har den förmågan. Blir synlig lite före dödens ankomst. Kans svaikainen.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-20
paltsaraja vaate etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
samekolt (utsliten, gammal)
Suomi
peski (vanha)
Esimerkki
Lapinsanoja 2006. Ord ur finsk nätsida.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. vanha, karvaton peski
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
tolvata lainasana-saame eläin poronhoito
Ruotsi
trava
Suomi
ravata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö.; Sammeli
Esimerkki
Sammeli: Poro tolvaa. Hirvi tolvas mennä vuomaa poikki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Om ren, älg. Ylheinen
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-14
Täräntö lainasana-saame etnisyys paikannimi
Ruotsi
Tärendö
Suomi
Täräntö
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Täräntö, Suomen
Esimerkki
Dearga on saamea ja merkittee lantaa. Se sana vastaa parhaiten paikannimeä Täräntö. Täräntöläinen merkittee siis lannanlevittäjä. Sehän on sama kun maanviljelijä. Saamelaisten toinen sana lannanlevittäjille on lantalainen. Lanta on suomen sana sonnale. Lantalainen on se joka jääpi vakituisesti ashuun yhteen paikhaan. Ja alkaa viljelemhään maata. Kielitietheessä on sääntö joka sannoo ette jos on kaks esimerkkiä jostaki sillon sitä väoi käyttää tietona. Täräntöläinen ja lantalainen on siis sama sana. Katto lissää lantalainen, Lannavaara, poronhoito. maanviljelistä/lannanlevittäjästä. Saameks ja suomeks.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dearga är samiska och betyder gödsel, som lär vara närmast besläktade samiska ord för Täräntö. Lanta betyder gödsel på finska. Jordbrukare eller gödselfolket helt enkelt. Folket som gödslar sina åkrar och rovland. Täräntöläinen är jordbrukare. Täräntö är jordbruk/gödselstack. Äldre försök till beskrivning: ett samiskt ord. Finskans tärkkä, skarp kurva. Där Tärendö älv rinner ut i Kalix älv är det en skarp kurva. Bönder och renskötare hittar inte på ord utifrån några intellektuella resonemang. Forskarna vågar inte tänka på det jordnära sättet som förklarar det mesta. Det finns inte en forskare i språkvetenskap som förklarar täräntö, täräntöläinen och lantalainen utifrån det mest uppenbara perspektivet. De fruktar att själva ha en nedlåtande syn på tornedalingar. När det finns två parallella exempel räknas det i vetenskapen som ett accepterat antagande. Här har vi gott stöd för denna enkla slutsats. Lantalainen och täräntöläinen har samma betydelse. Gödselspridarna åt majrovor och senare potatis som vuxit i mänsklig avföring och från kons gödsel. Detta var en förfärande syn för samer som inte kunde tänka sig blanda ihop mat med avföring. Därav nedlåtande ord för jordbrukare, som var en gödselspridare som plöjde åker och odlade majrovor i den egna avföringen. Denna association kan vara orsak till att meänkielis ord för gödsel är sonta, inte längre lanta, eftersom de själva är lantalaisia. Se mer i lantalainen.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
kokopurkapeski etnisyys vaate lainasana-saame
Ruotsi
renskinnskolt, same-
Suomi
peski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-07
muotka luonto lainasana-saame
Ruotsi
näs, landtunga mellan vatten
Suomi
niemi, maakieli järvien välissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lohijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Enontekiö, (ylheinen), Vittanki, Kompelusvaara, 3-400 meters näs, Jukkasjärvi Jukkasjärvi: Maapaikka kahen veen välissä. Saamelainen laina.
Alkuperä
Itkonen, Airila, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-07-22
gaissa lainasana-saame luonto
Ruotsi
högt fjäll med snöklädd topp året om
Suomi
korkea tunturi, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kebnekaise on esimerkki
Alkuperä
Lapin sanoja, 2006. Ord ur finsk nätsida. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
pirratsuikka lainasana-saame poronhoito
Ruotsi
cirkling av renhjord med skidor
Suomi
porolauman kiertohiihto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: pirratsuikka se on tärkeä niilä, jos yksi jolos lähtee se menhään kääntämhään.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2014-02-27
Ruosni lempinimi/haukkumanimi nimi lainasana-saame jellivaaransuomi satu
Ruotsi
smeknamn för nybyggare
Suomi
Uusrakentaja, uusasukas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter Järämä-Satter
Esimerkki
Enligt Bror Wennström betyder ruosni den som har häftigt humör. Ett samiskt ord.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ruosni kallades även en nybyggare som var same i Selkäjärvi-Petäjävaara. Se mer i Manneraukanpalo. Nutida/dåtida smeknamn för en nybyggare i Järämä-Satter vid namn Esias Thomasson från Narkaus (Narken). 1700-talet
Alkuperä
Einar Ömalm 1924. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm, Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
jouku etnisyys musiikki lainasana-saame
Ruotsi
jojk
Suomi
saamelainen laululaji
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ikivanha saamelainen improvisoitu alkukantaisen yksinkertainen laululaji.
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-04-25
Muokattu
2013-04-11
tsilmus eläin poronhoito lainasana-saame
Ruotsi
del av tarm- magkanal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hos idisslare. Samaku kuninkhaanlakki.
Muokattu
2013-04-20
kiena lainasana-saame luonto
Ruotsi
backe, sluttning
Suomi
mäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
louvve poronhoito lainasana-saame vaate rakennus
Ruotsi
samekåtas täcktyg
Suomi
laavuvaate
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Wilma Hultén. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-10-19
keitas lainasana-saame luonto
Ruotsi
myrmarkshöjd
Suomi
suosaareke
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Mestoslinkka lainasana-saame paikannimi
Ruotsi
Mestoslinkka
Suomi
Mestoslinkka
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Mestoslinkka on Halmheen laijala. Koodinater: 7449207 833621
Alkuperä
Roland Jatko med studiegrupp i Narken.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-07