Tulokset

rullakarhi kotitalous itäsuomi
Ruotsi
rullharv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa jyrä, rulla, pölkkykarhi Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin Kena, Artimo, Kaarakka, B Winsa ordbok
haravanpii kotitalous itäsuomi
Ruotsi
räfspinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, haravanpii s \'tagg i räfsa\'; västfi -piikki id (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
kuivaliha ruoka itäsuomi
Ruotsi
torkat kött, torrkött
Suomi
kuivaliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Markitta
Kulttuuri taustaa sanasta
Oftast renkött. Kuivattu liha. Att torka kött är en östfinsk företeelse (Uusivirta 1982:58).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, J. Josefsson
Muokattu
2013-08-20
vaihokas näkymätön maailma lapsi itäsuomi sairaus
Ruotsi
bortbyting
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kemi, se un semmonev vaihokas, ettei se mithään jaksa
Kulttuuri taustaa sanasta
heikko, varjomainen olento östfinska, vaihdokas s \'bortbytt barn\'; endast i fi Turtola (R Pyörälä k 4241, SMSA).
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo
hankisääski hyönteinen itäsuomi
Ruotsi
harkrank
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, ylheinen
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hankisääski s \'harskrank\'; östfi, men främst i Syd-, Mellan och Nordösterbotten samt nordfi (SMS). stfi vaaksiainen
vaara luonto itäsuomi
Ruotsi
berg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
hepakka ihminen itäsuomi
Ruotsi
svagsint, svamlig
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hepakka a \'svagsint, svamlig\'; endast sydöstra Tavastland, sydöstfi och Tärendö (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
huuhkaja lintu itäsuomi
Ruotsi
berguv
Suomi
huuhkaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Stfi huuhkaja, lapinpöllö. Det är inte alltid möjligt att definiera fågeln med sitt svenska namn om det finns flera arter med samma namn. Latin Bubo bubo, lappuggla, Strix nebulosa
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-08-11
autto itäsuomi luonto lainasana-saame
Ruotsi
bäcktråg, -dråg, myr-, surdråg, lummig sänka med hjortronblad
Suomi
kostea alanko, syvänne missä on puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, ylheinen.; Sammeli
Esimerkki
Sammeli: auttoissa on hilloja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, autto s sänka med blötmark; ett belägg i Ilomantsi i övrigt nordfinskt (SMS k 462). Saamelainen laina. Lummig sänka med få granar, ibland med liten bäck, hjortronblad på marken.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
ulku puu itäsuomi rakennus
Ruotsi
slana
Suomi
pitkä seiväs
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Itäsuomalainen sana. Murrearkiston mukaan.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-12-28
havu puu itäsuomi
Ruotsi
barr
Suomi
neulanen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, havu-, puu, -mettä s. barr, -träd, -skog; endast i fi Alat, inga belägg i övrigt på havu i fiT; jfr västfi hako (SMS). Kans hako id.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-20
sakara ihminen jellivaaransuomi itäsuomi keho
Ruotsi
lillfinger
Suomi
pikkusormi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-01
lukuset, lukusijat uskonto itäsuomi
Ruotsi
husförhör
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. lukukinkerit IS PS kinkerit, Häm lukuset, lukusijat, papistot, VarS lukuvuorot, lukupaalit (kolla i SMSA; ej öfi i SKES)
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
kesä näkymätön maailma luonto itäsuomi
Ruotsi
sommar
Suomi
kesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Kemi, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, Arpela, Alatornio, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Matarenki
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Alatornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: kesällä se on kolme kuuta. Kainulasjärvi: aina se hopummiten on tulluk kesä mitä vahvempi lumi kesä oli järvenranta niin sielä tuli aina ensiksi kesä niin se sielä oli piiritansia. Matarenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord? IB Uuusitalo: Isävaina pruukasi sanoa, ettei keriny väylältä soutaa ranthaan ja juosta pirthiin ottamahaan toisia välihousuja poijes ennen ko meän (Lapin) kesä vilahti ohi. Ämmi taas veti viilatröijyn päälle heltheellä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Rapola, Liljeblad, B. Wins. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-09
harjakannu alkoholi itäsuomi
Ruotsi
dricka till, fest
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, harjakannu s \'dricka till, fest\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
ajoreki reki itäsuomi
Ruotsi
risla; släde för färd och kyrkresor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sammakko3
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, ajoreki s \'släde för färd och kyrkresor\'; delvis västfi \'arbetssläde\' (SMS k 113).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
kaviokoi hyönteinen sairaus hevonen itäsuomi
Ruotsi
hovmask (häst)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
insekt som förorsakar hovsjukdom på häst. Vertaa kiiski. Finska dialektarkivet, östfinskt ord.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-07-05
akanvirta vesi luonto itäsuomi
Ruotsi
bakvatten, eda
Suomi
akanvirta
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, akanvirta s 'bakvatten, eda'; endast fi Tornedalen (SMS k 117). Vertaa koste.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aita luonto kotitalous itäsuomi
Ruotsi
ingärdat område
Suomi
aitaus
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kärpikoira eläin itäsuomi
Ruotsi
brunstig hund
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. kärpä-, kärvä-, kärpi-, kärvi-koira s östfinsk \\\'brunstig hund\\\' (J Sivula k 6405, SMSA).
Alkuperä
J Sivula / Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
haastaa itäsuomi kieli
Ruotsi
samtala, fråga
Suomi
keskustella, kysyä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, puhua v. tala; främst västfi, östi haastaa id (ALE 477, SMSA). Sannolikt en betydelseförskjutning i fiT pga att det fanns två ord för att tala, puhua och haastaa.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-08-14
lintukka itäsuomi länsisuomi kasvi ruoka
Ruotsi
hallon, rubus idaeus, stenbär, rubus saxatilis
Suomi
vadelma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Rovaniemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lillukka. Västfi, lintikka, lintukka s. Rubus saxatilis; endast i fi Karunki; östfi lillukka id (M Sipilä k 1961, 1958, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-07
uu ruoka itäsuomi lintu metsästys lainasana-saame
Ruotsi
stut, äggsamlingsholk, sjöfågelholk
Suomi
uu, vesilinnun pönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu. Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin. Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita. Arto Baas Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
harakka kangaspuut itäsuomi
Ruotsi
ögla som håller ordning på trampans trådar i vävstol
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, harakka s 'del i vävstol, ögla som håller ordning på trampans trådar'; endast fi Karunki och sydöstfi (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-01