Tulokset

romani chib, romani etnisyys kieli
Ruotsi
romani chib
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: mustalaiskieli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mustalainen är olämpligt i tal och skrift. Romani chib on romanilaisten kieli.
Alkuperä
Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-10
saivo satu etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
helig dubbelbottnad sjö
Suomi
pyhä tuplapohjanen järvi, saivo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
En helig sjö, dubbelbottnad sjö. Ibland hittar man gamla offerplatser i närhet av sjöar med detta namn. Exempelvis sjön med namnet Saivo sydväst om Vasaratunturi (Dundret). När man inte fick fisk kunde man säga att sjön, ån är sannolikt dubbelbottnad och att fisken gömt sig i mellanrummet. I Kainulasjärvi trodde man att det fanns dubbelbottnade åar, åtminstone delvis.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-22
stallu etnisyys näkymätön maailma
Ruotsi
jätte, väsen
Suomi
jättiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stallo, stallu associeras med den samiska osynliga världen. Vertaa jatoonilainen.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-16
Meänmaan flaku, Meän flaku etnisyys kieli
Ruotsi
Vårt lands flagga, Meänmaa flagga, förenade Tornedalens flagga
Suomi
Meänmaan flaku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso. Flaku on tulosssa julkiseks. Fiirathiin 15 jyyliä seittemänen kerran Matarengissa 2013. Ruottin akateemi tullee hyväksymhään flakupäivän ja liittämhään sen almanakhaan. Flaku kututhaan kans Meän flaku, Bengt Pohjanen i Meänmaan Kieliraati Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
Flaku on keltanen, valkea ja sininen. www.meanmaa.net. Lissää tietoja http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit/Me%C3%A4nmaa
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-04-20 Birger Winsa
Muokattu
2013-08-20
laavo lainasana-saame etnisyys
Ruotsi
samekåta av säckväv
Suomi
laavu
Paikkoja
Kätkäsuanto
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lavvo. Från nordsamiskans lávvu
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
kaanij lainasana-saame jellivaaransuomi etnisyys näkymätön maailma
Ruotsi
underjordisk varelse, vittra
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaaran aluessa
Kulttuuri taustaa sanasta
Samiskt inlåningsord. Från lulesamiskans "ganii". Vertaa manalainen.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2019-10-21
tarfhi kasvi lääke etnisyys lapsi
Ruotsi
blöjmaterial, särskild mossa, art?
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vittanki ja tarfhi on eri, jänkilä ja tuorheila mailaki, pounuissa se on pitkä, vennyy ja sitä lappalaiset pitävät lapsen persseen alla (komsiossa)? ja lehmitten alla on pitänhee ennen (ruttnar inte)
Kulttuuri taustaa sanasta
används som blöjmaterial i komsio
Hakanen paikannimi etnisyys satu
Ruotsi
Hakkas
Suomi
Hakanen
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt sägnen kom det tre ryssar till Gällivare under slutet av 1600-talet. De skall ha varit delar av en familj krigsfångar från Dalarna som blev fångar i Pietari, St Petersburg. Fadern var stor krigsherre, och detta hände under den stora ofredens tid. De hade tre barn som så småningom blev stora. Arbetade i en kvarn där det även fanns ryssar. En gammal ryss hade hört om deras flyktplaner och gav råd: Stanna och lek. Det fick de göra och vakten såg detta. De köpte mycket mat. Sov vid enbuskar sa ryssen, så att hundarna inte känner doften. De rymde från sin fångenskap i Petersburg. Kom över Karelen och Finland. Ville bo nära varann. Nataniel bosatte sig på en plats som han kallade Nattavaara. Olaus kallade sin plats för Ullatti. Och Hakon/Håkan kallades sin plats för Hakanen. Nataniels son var fruktansvärt anskrämlig, t o m hästarna var rädda för denne man. Denna berättelse hörde man i Nattavaara ännu under 1980-talet.
Alkuperä
nattavaarabor. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-08
ummikko etnisyys kieli ihminen
Ruotsi
enspråkig som inte talar finska/samiska
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vettasjärvi, aivan ummikko norjalainen soli, mie sille tyrkytin sille lappia puhua
paltsaraja vaate etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
samekolt (utsliten, gammal)
Suomi
peski (vanha)
Esimerkki
Lapinsanoja 2006. Ord ur finsk nätsida.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. vanha, karvaton peski
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
Täräntö lainasana-saame etnisyys paikannimi
Ruotsi
Tärendö
Suomi
Täräntö
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Täräntö, Suomen
Esimerkki
Dearga on saamea ja merkittee lantaa. Se sana vastaa parhaiten paikannimeä Täräntö. Täräntöläinen merkittee siis lannanlevittäjä. Sehän on sama kun maanviljelijä. Saamelaisten toinen sana lannanlevittäjille on lantalainen. Lanta on suomen sana sonnale. Lantalainen on se joka jääpi vakituisesti ashuun yhteen paikhaan. Ja alkaa viljelemhään maata. Kielitietheessä on sääntö joka sannoo ette jos on kaks esimerkkiä jostaki sillon sitä väoi käyttää tietona. Täräntöläinen ja lantalainen on siis sama sana. Katto lissää lantalainen, Lannavaara, poronhoito. maanviljelistä/lannanlevittäjästä. Saameks ja suomeks.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dearga är samiska och betyder gödsel, som lär vara närmast besläktade samiska ord för Täräntö. Lanta betyder gödsel på finska. Jordbrukare eller gödselfolket helt enkelt. Folket som gödslar sina åkrar och rovland. Täräntöläinen är jordbrukare. Täräntö är jordbruk/gödselstack. Äldre försök till beskrivning: ett samiskt ord. Finskans tärkkä, skarp kurva. Där Tärendö älv rinner ut i Kalix älv är det en skarp kurva. Bönder och renskötare hittar inte på ord utifrån några intellektuella resonemang. Forskarna vågar inte tänka på det jordnära sättet som förklarar det mesta. Det finns inte en forskare i språkvetenskap som förklarar täräntö, täräntöläinen och lantalainen utifrån det mest uppenbara perspektivet. De fruktar att själva ha en nedlåtande syn på tornedalingar. När det finns två parallella exempel räknas det i vetenskapen som ett accepterat antagande. Här har vi gott stöd för denna enkla slutsats. Lantalainen och täräntöläinen har samma betydelse. Gödselspridarna åt majrovor och senare potatis som vuxit i mänsklig avföring och från kons gödsel. Detta var en förfärande syn för samer som inte kunde tänka sig blanda ihop mat med avföring. Därav nedlåtande ord för jordbrukare, som var en gödselspridare som plöjde åker och odlade majrovor i den egna avföringen. Denna association kan vara orsak till att meänkielis ord för gödsel är sonta, inte längre lanta, eftersom de själva är lantalaisia. Se mer i lantalainen.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
partapuoli etnisyys
Ruotsi
smeknamn på särskild same
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Svappavaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
umpisuomalainen etnisyys
Ruotsi
purfinne, enspråkigt finsk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo
kokopurkapeski etnisyys vaate lainasana-saame
Ruotsi
renskinnskolt, same-
Suomi
peski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-07
lannanmaa luonto etnisyys lainasana
Ruotsi
jordbrukarland
Suomi
maanviljellysalue
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
paliskunta poronhoito etnisyys
Ruotsi
sameby (Sverige), renbeteslag (Finland)
Suomi
paliskunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Turtola, Ylitornio, Enontekiö, Kolari, Muonio, Vittanki
Esimerkki
Turtola, Ylitornio, Enontekiö, Kolari, Muonio, Enontekiö, (ylheinen). Vittanki: täälä ei paliiskunnista puhuta.
Alkuperä
Tiesmaa, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
meänkieling etnisyys
Ruotsi
svensktalande minoritetsaktivist i Tornedalen
Suomi
meänkielinki, yksikielinen meänkielen aktivisti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruottin Tornionlaakso Ruottin Tornionlaaksossa
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
jouku etnisyys musiikki lainasana-saame
Ruotsi
jojk
Suomi
saamelainen laululaji
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ikivanha saamelainen improvisoitu alkukantaisen yksinkertainen laululaji.
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-04-25
Muokattu
2013-04-11
solttu lainasana ihminen mies etnisyys työ
Ruotsi
rysk soldat, soldat
Suomi
venäläinen sotilas; sotilas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Venäläinen sotamies sotilas, uudenaik. ylh.
Alkuperä
Kaarakka, Artimo. Nedtecknat Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-02
Meänmaa etnisyys kieli
Ruotsi
Vårt land, förenade Tornedalen
Suomi
Meänmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Finska, Tornedalen, Muonio, Meänkieli
Esimerkki
Tornionlaakso Svenska och finska Tornedalen, Torne-, Muonio- och Könkämä- älvdalar samt övriga områden där man talar meänkieli., Bengt Pohjanen i Meänmaan Kieliraati Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana. Bengt Pohjanen on luultavasti luonu sanan joskus 1998. Kattokaa www.meanmaa.net 2010 sana alkaa saamhaan laajeman tunnustuksen. Sana meän käytethään useasti Suomen Tornionlaaksossa korostamhaan identtiteettiä. Wikipedia: http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wn/fit/Alkusivu
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-04-20 Birger Winsa
Muokattu
2013-08-20
lapintyttö nainen etnisyys
Ruotsi
sameflicka
Suomi
lapintyttö
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
meän punska slangi kirjakieli lainasana etnisyys kieli
Ruotsi
tornedalsfinska, meänkieli
Suomi
meänkieli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Tätä meän punskaa kuuntelee, jok ei ole ei suomea ei ruottia. H:ta työnethäj joka paikhan vaikka s ei kohta sovikhan.
Alkuperä
I Tuovinen, 1930-tal.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
Heikkamaanvuoma paikannimi näkymätön maailma etnisyys satu
Ruotsi
naturnamn i Moskojärvi
Suomi
Heikkamaanvuoma
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Två samer bodde i Moskojärvi på varsin sida av sjön. Blev avundsjuka av fisket i sjön. Den ena mördades. Huvudskelettet hittades i Pikkusaari. Mördaren flydde till Heikkamaanvuoma, Karkumasaari. Nivan maija blev kvar och Moskojärvi som by uppkom. Alla var samer ända till vägen kom.
Alkuperä
J. Johansson, Moskojärvi. Bd 1435 1891. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
luova rakennus etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
härbre, stolpbod
Suomi
aitta, nili
Paikkoja
Enontekiö, Sodankylä, Sodankylä; Soutujärvi, Skaulo, Nilivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa nili, torkrum för fågel och fisk (t ex lake) med tak och väggar, vuolet på väggarna, köttet uppträdd i björkstänger som låg på björkslanor
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06