Tulokset

aamalmi lainasana luonto
Ruotsi
malm av A-kvalité, malm med hög järnhalt och låg fosforhalt
Suomi
paras malmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: aamalmi se on kaikkeim paras ja peemalmi sitte.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aamuvarhainen luonto sää
Ruotsi
morgonpigg, gryning
Suomi
aamuvarhainen; sarastus, aamukoitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aamupäivä kotitalous luonto
Ruotsi
förmiddag
Suomi
aamupäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aapa luonto vesi
Ruotsi
vid, öppen
Suomi
laaja, aukea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nikkala
Esimerkki
Nikkala: aapa meri.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Anders Koski , kvarlämnade skrifter, Nikkala. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2014-02-24
aapa luonto
Ruotsi
stor trädlös mosse, myr
Suomi
suuri puuton suo
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Lapin sanoja, 2006. Ord ur finsk nätsida. Pannu muistiin Lars Lampinen
aamusta kotitalous luonto
Ruotsi
på morgonsidan
Suomi
aamusta
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
maatieva luonto
Ruotsi
torr kulle omgiven av myr
Suomi
tieva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lomanen luonto
Ruotsi
gropig, större ojämnhet
Suomi
kuoppainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: lomasia paikkoja niitä kuttuthan.
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Kaarakka
Muokattu
2013-05-12
nuijuttaa luonto
Ruotsi
röra om (vind)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, tuuli nuijuttaa hietaa
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
kuolpuna lainasana-saame luonto
Ruotsi
mossig, fuktig hedrand
Suomi
sammalkostea kangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
stenfri hedrand mellan sluttning, bäck och högre terräng; mossig, fuktig hed
Alkuperä
Itkonen, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
fältti luonto lainasana
Ruotsi
fält
Suomi
pelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: aina peltohältiv vierhen teit riihen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
koskenpää vesi luonto
Ruotsi
forsslut
Suomi
koskenpää
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
vaara luonto itäsuomi
Ruotsi
berg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
holotna lainasana luonto
Ruotsi
frusen, kall
Suomi
vilu, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Muonio, Tornio
Esimerkki
Anne Lähteenmäki: Pakkaa täälä Raumalaki olehmaan niin holotna, että hamphaat kalisee. Ei met täälä olla totuttu näin kylhmään. Minun sukulaiset sielä Torniossa hokivat tuota holotnaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ryskt lån?
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Nedtecknat Lars Lampinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-27
luhikko luonto vesi kasvi
Ruotsi
vattensjukt område med vassväxtlighet; vassansamling
Suomi
ruovikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
kerihanki lumi luonto länsisuomi
Ruotsi
skare med gott före
Suomi
hyvä kelihanki
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; ker(i)hanki, kerste(hanki), kerstenne s 'spec skare'; endast i tavastl och nedre Tornedalen (A Tuulensuu k 4653, SMSA).
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
huure luonto lumi
Ruotsi
rimfrost, froströk
Suomi
kuura, huure, härmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans huurre
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
joki luonto vesi
Ruotsi
å, bäck
Suomi
puro, oja, joki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Nattavaara, Kompelusvaara, Parakka, Sieppijärvi, Jukkasjärvi
Esimerkki
Svappavaara, Kaitumajoki. Nattavaara, Kompelusvaara, Parakka, Sieppijärvi, (ylheinen), Parakka: oja, joki väylä. Jukkasjärvi: oja eli puro, joki väylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa oja
Alkuperä
I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
autto itäsuomi luonto lainasana-saame
Ruotsi
bäcktråg, -dråg, myr-, surdråg, lummig sänka med hjortronblad
Suomi
kostea alanko, syvänne missä on puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, ylheinen.; Sammeli
Esimerkki
Sammeli: auttoissa on hilloja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, autto s sänka med blötmark; ett belägg i Ilomantsi i övrigt nordfinskt (SMS k 462). Saamelainen laina. Lummig sänka med få granar, ibland med liten bäck, hjortronblad på marken.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kannikko luonto puu
Ruotsi
stubbrik mark
Suomi
kannikko, kantoinen maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaiko ihminen luonto
Ruotsi
bortanför synfält
Suomi
näköalan ulkopuolella
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ajoma sitä kaiosa kauvon aikaa.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
ropakko luonto
Ruotsi
lerpöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa rapakko
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
jokihaara luonto
Ruotsi
älvförgrening
Suomi
joenhaara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
kiiri luonto
Ruotsi
vind
Suomi
tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: taivas pahala kiirelä., Jellivaara: hyvä kiiri, paha kiiri.
Alkuperä
Airila, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03