Tulokset

romani chib, romani etnisyys kieli
Ruotsi
romani chib
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: mustalaiskieli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mustalainen är olämpligt i tal och skrift. Romani chib on romanilaisten kieli.
Alkuperä
Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-10
ääkkä kieli keho lapsi
Ruotsi
bajs, kacka
Suomi
kakka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ääkkämässä net lapset käyvät.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-07-02
Meänmaan flaku, Meän flaku etnisyys kieli
Ruotsi
Vårt lands flagga, Meänmaa flagga, förenade Tornedalens flagga
Suomi
Meänmaan flaku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso. Flaku on tulosssa julkiseks. Fiirathiin 15 jyyliä seittemänen kerran Matarengissa 2013. Ruottin akateemi tullee hyväksymhään flakupäivän ja liittämhään sen almanakhaan. Flaku kututhaan kans Meän flaku, Bengt Pohjanen i Meänmaan Kieliraati Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
Flaku on keltanen, valkea ja sininen. www.meanmaa.net. Lissää tietoja http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit/Me%C3%A4nmaa
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-04-20 Birger Winsa
Muokattu
2013-08-20
ummikko etnisyys kieli ihminen
Ruotsi
enspråkig som inte talar finska/samiska
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vettasjärvi, aivan ummikko norjalainen soli, mie sille tyrkytin sille lappia puhua
kätistä ihminen kieli
Ruotsi
klaga, lamentera
Suomi
kätistä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Pello, Ylitornio
öykky lintu kieli lapsi
Ruotsi
lavskrika
Suomi
kuukkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi kuukkeli, kuukhainen. Latin Perisoreus infaustus. Barnspråk
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
Meänmaa etnisyys kieli
Ruotsi
Vårt land, förenade Tornedalen
Suomi
Meänmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Finska, Tornedalen, Muonio, Meänkieli
Esimerkki
Tornionlaakso Svenska och finska Tornedalen, Torne-, Muonio- och Könkämä- älvdalar samt övriga områden där man talar meänkieli., Bengt Pohjanen i Meänmaan Kieliraati Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana. Bengt Pohjanen on luultavasti luonu sanan joskus 1998. Kattokaa www.meanmaa.net 2010 sana alkaa saamhaan laajeman tunnustuksen. Sana meän käytethään useasti Suomen Tornionlaaksossa korostamhaan identtiteettiä. Wikipedia: http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wn/fit/Alkusivu
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-04-20 Birger Winsa
Muokattu
2013-08-20
lulluttaa lapsi kieli
Ruotsi
vagga till sömns, söva
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
franska kieli lainasana
Ruotsi
franska
Suomi
ranska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: sitte tullee franska kansa. jokka meinaava jatkaa sitte.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Nikupeteri
Muokattu
2013-04-21
meän punska slangi kirjakieli lainasana etnisyys kieli
Ruotsi
tornedalsfinska, meänkieli
Suomi
meänkieli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Tätä meän punskaa kuuntelee, jok ei ole ei suomea ei ruottia. H:ta työnethäj joka paikhan vaikka s ei kohta sovikhan.
Alkuperä
I Tuovinen, 1930-tal.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
haastaa itäsuomi kieli
Ruotsi
samtala, fråga
Suomi
keskustella, kysyä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, puhua v. tala; främst västfi, östi haastaa id (ALE 477, SMSA). Sannolikt en betydelseförskjutning i fiT pga att det fanns två ord för att tala, puhua och haastaa.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-08-14
äkittää lapsi kieli
Ruotsi
bajsa (barnspråk)
Suomi
kakata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-07-03
kakka kieli lapsi lainasana
Ruotsi
bajs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: kakka pääsee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnspråk.
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
Muokattu
2013-04-21
lantalainen lainasana etnisyys kieli
Ruotsi
bonde, hemmansägare, jordbrukare; gruvarbetare
Suomi
maanviljelijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Soutujärvi-Skaulo.; Nilivaara, Moskojärvi
Esimerkki
Nilivaara: Lappalaiset kuttuva meitä lantalaiseksi. Moskojärvi: Lappalaisekki on tulheet lantalaiseksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bd 1429. Lantalainen var/är en beteckning på sysselsättningen som skapar etnicitet. Icke-renskötare, bonde, gruvarbetare. Lanta betyder gödsel. Folk som sprider gödsel på åker är jordbrukare. Lantalainen är gödselfolk. Täräntö är parallellfall. Dess närmaste ord på samiska är dearga som betyder gödsel. Täräntölainen är således jordbrukare. Täräntö är följaktligen jordbrukarbyn, eller mer konkret gödselstack. Motsats lapp/same. Lantalainen betecknar kulturformen jordbrukare och bofast. En yrkestitel, som det påstås att även ordet lapp betyder, en renskötare och nomad, icke-bofast. Samerna själva ansåg för 100 år sedan att bara nomadiserande renskötare var samer. De som av olika orsaker blev jordbrukande samer med renskötsel som bisyssla var inte längre samer. Det var grunden för koncessionsrenskötseln. Kvinnor och äldre ville bli bofasta. De upptäckte att jordbruk gav med bröd och mjölk på ett lättare sätt än att vara nomadiserande renskötare. Se renskötsel. Wikipedia skriver om Lannavaara: Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel.
Alkuperä
J. Johansson, Moskojärvi. B Winsa egna källor, Wikipedia. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-02-24
suomensuomi kirjakieli etnisyys kieli
Ruotsi
finlandsfinska, riksfinska, alla talade finska dialekter i Finland
Suomi
suomen kirjakieli; Suomen murteet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa oikea suomi. Suomensuomi on kaikki suomen murtheet ja kirjakieli, koska meänkieliset ei tiä erottaa murretta kirjakielestä. Om man inte kan läsa eller skriva kan man inte heller mer än fragmentariskt skilja mellan finska dialekter och standardfinska. Instrument saknas. Därför finns finlandsfinska.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-15
äkkä lapsi kieli
Ruotsi
bajs (barnspråk)
Suomi
kakka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: älä koske äkhän.
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-07-04
äkkiä keho lapsi kieli
Ruotsi
bajsa (barnspråk)
Suomi
kakata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-07-04
kakkanen kieli lapsi lainasana
Ruotsi
bajsig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnspråk.
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
Muokattu
2013-04-21
puhheenmalli kieli ihminen
Ruotsi
talform
Suomi
puhetapa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
lovisanat näkymätön maailma kieli shamaani loru
Ruotsi
besvärjelseord
Suomi
manaussanat
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: lovheen mennessään noita sanoi lovisanat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa mennä lovheen. Ord som sas till nåjd som försjunkit i tillstånd och skulle väckas, om man inte sade dessa givna ord då kunde nåjden dö.
Alkuperä
Pannu muistiin Paavola
Muokattu
2013-05-07
venska kieli etnisyys lainasana
Ruotsi
svenska
Suomi
ruotsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Lekfull benämning.
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
Muokattu
2013-04-21
hönistä ihminen kieli
Ruotsi
tala nasalt
Suomi
puhua nenän kautta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi, Juoksengi.
Alkuperä
Harry Lampinen, Strängnäs. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-07-22
mongertaa etnisyys kieli
Ruotsi
tala otydligt, tala ett obegripligt främmande språk
Suomi
puhua sekavasti, matkia vieraita kieliä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, .; Kemi
Esimerkki
Kemi: puhua mongersi se jotaki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pospottaa.
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen, Hämäläinen
Muokattu
2013-07-22
porstuasuomi etnisyys kieli
Ruotsi
farstufinska
Suomi
meänkieli missä on enemmän suomen kirjakielen piirteitä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kaartinen, rajaseuvuila; Meänkieli, Suomen
Esimerkki
Porstuasuomi on sellainen meänkieli joka lähestyy suomen puolista murretta. Viralinen meänkieli on porstuasuomea. Tämä teksti tässä on porstuasuomea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sana on keksitty noin vuonna 2000. Yks entinen STR-T:n johtokunnan jäsen käytti sannaa. Sannaa käyttävät net jokka ei halua yhteistyötä Suomen Torniolaaksolaisitten kansa ja pitävät ette meänkieli saapi liikaa vaikutheita suomen kielestä jos on yhteistyössä suomenkielisitten kansa. Vertaa vonnu, porstuasuomalainen. Tämä näkkyy käytänössä esimerkiks Feisbukin porukoissa. Meänkieliset on luonheet oman sivun missä meänkielen asioita keskustelthaan. Ja väylänvartiset on luonheet toisen sivun missä väylänvarren murretta keskustelthaan. Porstuasuomen asiat on kuitekki niin herkät ette sitä ei saa keskustella. Pittää olettaa ette meänkielen ja Meänmaan ekspertit ossaavat paremin kun meikäläinen. Ei esimerkiks ole ollu yhtään keskustelua miksi meänkielen pittää keksiä omia kielensääntöjä jokka poikkeavat suomesta. Esimerkiks poistaa b,d ja g kirjakielestä. Meänkielen sivula on noin 80 % iänpuolilaisia. Väylänvarren sivula on 95% iänpuolilaisia.
Alkuperä
En före detta styrelseledamot i STR-T och Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-11