Tulokset

aamuruoka ruoka
Ruotsi
frukost
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Kamaripirtiltä Tornedalica 1972 sid68
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa fryykosti
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
aaprotti länsisuomi kasvi ruoka lainasana
Ruotsi
åbrodd
Suomi
aaprottimaruna
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. aaprotti s spec växt, Arternisa abrotanum (K 5759, SMSA). Latin Arternisa abrotanum. Användning. Åbrodd är en gammal medicinal- och kryddväxt som brukar odlas i kryddträdgårdar. Bladen kan användas som krydda både i matlagning och för smaksättning av likörer och brännvin. Etymologi. Artnamnet abrotanum är ett gammalt latinskt namn på arten. Åbrodd är en försvenskning av det vetenskapliga artnamnet.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2014-02-13
laakeri ruoka lainasana
Ruotsi
lakrits
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: sikuria ostettu, mustia niinku laakeria.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-07
sörrö, sörri ruoka
Ruotsi
surrogatkaffe av säd
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi, on sitä sörröä valmista
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Artimo
vaarain kasvi länsisuomi ruoka
Ruotsi
hallon
Suomi
vadelma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
vaaramia niit on täälä väh`ä
Kulttuuri taustaa sanasta
väsfi, vaarain, f-, vaarama, f- 'hallon' (Nf, Nb, delvis svf och tavastl dial och Nyland)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-10-27
höllötinpaisti ruoka
Ruotsi
kalvdans
Suomi
ternijuusto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Birgitta Matti. Pannu muistiin Birgitta Matti
topata kotitalous lainasana ruoka
Ruotsi
doppa
Suomi
kastaa pullaa kahviin, syödä kahvin kanssa leivonnaisia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Myös merkitys parsia, paikata, seisottaa, pyshäyttää.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-09-07
kuivalihavelli ruoka
Ruotsi
soppa av torkat renkött som blandas med gryn, makaroner och mjöl
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Onkos kuivaliha velli yhtä tunnettu iän puolela niinko met lännen puolela tykkäämä siittä. se on mainio ko sen mennee syöä potuitten, riisin eli makaruunitten kansa.
Alkuperä
Stig Aspholme, Meänmaan Kieliraati. Pannu muistiin Birger Winsa
ahma ruoka
Ruotsi
glupsk
Suomi
ahne
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa hälppä
Alkuperä
Meän raation kieliohjelma 2008 12 17, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-10
leeta ruoka
Suomi
pullapitko
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-04-29
lehmänsieni kasvi ruoka
Ruotsi
kosvamp, kosopp
Suomi
sieni, lehmän-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kosopp är alla svampar som äts av ko. Se http://www.svampguiden.com/folknamn.asp.
Alkuperä
Artimo, Kaarakka, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-29
kuivaliha ruoka itäsuomi
Ruotsi
torkat kött, torrkött
Suomi
kuivaliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Markitta
Kulttuuri taustaa sanasta
Oftast renkött. Kuivattu liha. Att torka kött är en östfinsk företeelse (Uusivirta 1982:58).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, J. Josefsson
Muokattu
2013-08-20
kalakakko ruoka
Ruotsi
fiskpalt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Kittilä, Jukkasjärvi, Parakka, Vittanki, Parakka; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kalakakkoja thetiin kevväilä kun saithiin mätihaukia Vuopion lanoista. Kutohaukia saithiin välistä kymmeniä. Hauenpäät keitethiin kalakakkokeitossa. Isä söi aina päät. Lapset ei tykänheet niistä. Rumat.
Kulttuuri taustaa sanasta
av rengjorda fisktarmar, fisknjure, rom och lever som slås sönder och kokas med mjöl? småfisk söderdelades och och kokades med mjöl? palt av fisk och mjöl
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Airila,. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-26
nisu kasvi ruoka länsisuomi
Ruotsi
vete
Suomi
vehnä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylheinen koko alueela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nisu s. vete; östfi vehnä id (Paunonen 1987:216).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-09
traani lainasana ruoka kala lääke
Ruotsi
fiskfett
Suomi
kalan rasva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Vesisaari, Jyykeä.; Petsamo, Vanhaa, Vesisaari, Rovaniemi
Esimerkki
Petsamo: Täss on vanhaa raania sekimpitäs viejä Norjaan myyä ettei menis hukkaa; isäntä ei pidä merilinnun lihasta: niissä tahtoo aina ollasse raanimmaku. Vesisaari, traani se on sulatettu ja räijytetty; mursun on krouvi, karhula ja hylkeelä se on fiini traani. Vesisaari: Traani se on sulatettu ja räjjytetty, mursun on krouvi, Rovaniemi: Sen traaniv vuoksi parhasta päästä pyyvit valaita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kalarasuva, traani turskan maksasta t. hylkeen, valaan ja valkankalan sekä jääkarhun rasvasta, päkistä keittämällä t. paistamalla tehty rasva; erotukseksi rasvasta keitetystä traanista nimitetään turskanmaksatraania myös leevertraaniksi; leevertraani on metesiini rintatautisille. Enämpi tietoa cd:ssä.
Alkuperä
Nedtecknat: Jukka Korva. Källor: Rapola, Kaarakka, Syrjänen, Tuovinen, Koskimies, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-03-08
räätileipä ruoka
Ruotsi
vetebröd
Suomi
kuorimattomasta vehnästä jauhetuista jauhoista nostattamalla leivottu pyöreä leipä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Lapin sanoja 2006. Ord ur finsk nätsida.. Pannu muistiin Lars Lampinen
kahvinkorvike ruoka
Ruotsi
surrogatkaffe
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ette ensimäinen kahvinkorvike, mitä jopathiin, oli juuri Maapu 2042
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
solkku ruoka
Ruotsi
matavfall
Suomi
ruuanjätteet, perunankuoret y.m., jotka pannaan sikojen ruuaksi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, pittää viiä nuos solkus sioile
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka, Artimo
voinisu ruoka
Ruotsi
tornedalsk smörbakelse
Suomi
kampanisu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Finska Tornedalen
Esimerkki
Voinisuja sytöhiin iänpuolela väylää.
Alkuperä
Facebook, Väylänvartisten sanakirja..
tärppä kotitalous ruoka
Ruotsi
nagg (rieska)
Suomi
tärppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö3
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pikka id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2018-06-01
vatukka ruoka
Ruotsi
åkerbär
Suomi
mesimarja
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-07
lohi kala ruoka
Ruotsi
lax
Suomi
lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Raisinvuono, Kemi, Skibotn, Birkestrand, Lemminjoki, Nordreisa, Rovaniemi, Pajala, Vesisaari, Aareavaara.; Kompelusvaara, Parakka, Pajala, Täräntö
Esimerkki
Kompelusvaara: mitä lohta on ollu se on ollus suolalohta. Parakka: kirsilohi ja sitte hiljemin kesälohi, lehenaikana vasta. Pajala: marjas, kojama. Täräntö: Kosse oli yhen kilon pieni lohi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ruuhosölkä, kolikkokala, kirsilohi, költi, kossi, kärrikossi, talvikko, kesälohi, kesäkala, nousu-, lasku-, mäti-, kojamo, latvakko, tammukka, kujeri, kuuja, kärrökojamo, kärri, pyrstönpää, styyrinki, uimus, keskiviäksi, syöntiviäksi, pyrstin, piähtsi, tyyri, tyyry, kusitin, työrri, harja, juuso, turska, housulohi, koukkulohi, kesälohi, pikkulohi, iso lohi.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. I. Tuovinen, Tiesmaa, Syrjänen, Artimo, Valonen, Kaarakka, Rapola, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
kumpus ruoka lainasana-saame
Ruotsi
blodpalt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame? Palt av renblod och rågmjöl, salt.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Anthoni
Muokattu
2013-04-19
hilla ruoka näkymätön maailma lääke kasvi
Ruotsi
hjortron
Suomi
muurain, hilla, lakka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Hannele Kenttä: Mitä enemän tähtiä taihvaala uuenvuenaattona, sitä enemmän hilloja tulevana kesänä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användning. Hjortronets frukter används mest till sylt eller mylta, men kan även användas till likör. Hjortron var omtyckta redan under 1700-talet och Linné berättar att man sände \en ofantlig mängd syltade hjortron\ från Västerbotten till Stockholm varje år. De ansågs också vara nyttiga och Hoffberg (1792) skriver att de \kyla och rena bloden\ och är \i febrar, skjörbjugg och lungsot nyttige\.
Alkuperä
Hannele Kenttä.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-05