kero

Meänkieli
kero
Ruotsi
ensamstående berg i fjälltrakt; högbeläget trädlöst område, slåttermark
Suomi
yksinäinen korkea mäki vuoristossa, korkealla oleva puuton alue ja niittymaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Sieppijärvi, Enontekiö, (ylheinen), Tornio, Kittilä
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Paloheimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa

Samallaisia sanoja