tainikka

Meänkieli
tainikka
Ruotsi
vaja som inte kalvar
Suomi
vaadin, joka ei koskaan vaso, tav, joskus myös hiukan halventavassa merkityksessä ihmisestäkin puhuen, esim. se Y:n emäntä se on semmonen tainakka (Itkonen), vertaa maho, runo, marto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari tainakka, Sodankylä tainakka, Sodankylä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi tainikko, Kittilä tainukka
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Itkonen, Tiesmaa, Kena, Liljeblad, Anthoni
Sana-alueet

Samallaisia sanoja