MEÄN SANA
Ruotsi
mildra, bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Ruotsi
bli mildare, försvagas
Suomi
heikentyä, vähentyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki: tuuli liepeentyy.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: sekin oli liepeentynny jo hyvin (tyär).
Alkuperä
Airila.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
land söder om sameland, övriga Finland
Suomi
maanviljellysalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
låta släppa, falla, regna
Suomi
laskettaa; sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ei ylheinen.
Alkuperä
Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vähän aikaa sitte nin se liepy.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
jordlager, fin sand, lera, på strand av vårflod,sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kemi, Arpela, Sieppijärvi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi,. Sodankylä, Kemi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kittilä: veen kulettama liete.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, liete s 'lera som vattenström har transporterat'; endast i fi Karunki (R-L Jutila k 3040, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Räsänen, Kaarakka, Kena, Sipola, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
bakre vägg i pörte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela Arpela, (ylheinen), Rovaniemi, Kemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kun äiti kuolee peräseinä mennee talosta. Talesätt: När moderna dör förlorar man husets gavelvägg. Det drar kalla vindar genom huset.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
jag
Suomi
minä
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Men används inte längre i ryska Karelen.
Alkuperä
Artimo, Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
Bränna, Överkalix centralort
Suomi
Bränna
Sanaluokka
erisnimi
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
mark som skapas av flodslam, sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
skogsbrand
Suomi
metsäpalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
farled i fors
Suomi
laskuväylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Kemi, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa joutoväylä.
Alkuperä
Häll, Kaarakka, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
näringsrik (av vårflod)
Suomi
ravitseva, rehevä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
blöt, lös (mark)
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
vårflod som för jord och lera över strand, strandäng
Suomi
lietyä, lokautua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Kemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, (ylheinen): maa liettyy. Kompelusvaara: kaivom pohja liettyy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vatten som sköljer med sig lera och jord som lägger sig vidstrand. Vårflod som gödslar åker med näringsrikt vatten
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka, Paloheimo, Sipola, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
sjunka ner i mark, fastna i mark
Suomi
upota, vajota, laskeutua
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kemi, Kittilä: puu on liettyny.
Alkuperä
Isoniemi, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
urgräva, gröpa
Suomi
kovertaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: sae liettää maan. Kompelusvaara: joki on julma liettähmään - (ottaa rantaäyräistä suviliejua).
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
nedfallna ruttnande stockar i mark
Suomi
laho, mätä maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
duggregn under dimma
Suomi
tihkussade, sadesumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
mild, ljum, varm
Suomi
mieto, haalea, laimea, lempeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto: kesä on lievä.; Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto, syyspuoli kessää on lievä ja kaunis
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
extra markbit avskild från övriga ägor
Suomi
lisämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
glatt, halkigt spår, hal sluttning
Suomi
liukas tie, myötäle, jälki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara: tuossa (tien)syrjässä on semmonen liipeys, lyöpi sen umpisheen. Kompelusvaara: liipeys on se kun vaara on kaltto niin ettei siitä pääse ylle, se on liipeämistä
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
regnbåge
Suomi
sateenkaari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen); Kittilä
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
slemma, bli lerig, mögla (hö i vatten)
Suomi
limaantua, savintua, homehtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22