Bro Niva: Vene; nuoravene. Venelaudat valmistetaan männystä veistämällä ja ne tehdään samalla jonkin verran käyriksi. Ennen kiinnittämistä silitetään laudat höyläpahasella ja loitetaan jonkin aikaa vedessä. Emäpuu (suves) tehdään tavallisesti kolmesta kappaleesta, joista äärimmäisten nimi on stamni (> tauni). Keskiuurnaan koverretaan vesikourun tapaista (kope). Liitos (lohtta) on suorakulmainen ja vahvistetaan 2-3 vaarnalla. Entiseen aikaan on vene tehty kokonaan ompelmalla. Reiät tehtiin pareittain 3-4½ & 6-10 cm päähän toisistaan jousioralla, nuora pujotettiin läpi ja lujennettiin puu- tai luuvasaralla, jolla sitten myös reikään lyötiin pieni mäntytappi (säggi). Näkyviin jääviä nuoran osia varten on puuhun veitsellä kaiverrettu ura. Ommelvälin nimi on tsheutas. Rakennettaessa kiinnitetään laudat emäpuuhun tai toisiinsa pusertimella (kläsh) ja koko emäpuu tehdään kahdessa pölkyssä oleviin loviin, kun alimmat laidat kiinnitetään. Saumat tiivistetään hetesammalella. Paahtamista ei käytetä laitojen sujuttamiseksi. Kaaret, joita on viisi, liitetään tavallisesti kahdesta kappaleesta ja ovat verraten korkeita, 8-10 cm. Emäpuu ja vatsalaudat ovat jokseenkin samassa tasossa, joten keskilaudat täytyy liittää jälkimmäisiin hyvin jyrkästi. Tästä syystä koltanveneet ovat erittäin vaapperia. Nykyäänkin [1912] monesti kiinnitetään vatsalaudat ompelemalla. Kolttalaisilla on näet tapana vedättää veneitään poroilla, usein sulaakin maata peninkulmittain järvestä toiseen, jolloin rautanaulan kannat muka katkeavat kiviä vasten hankautuessaan, kun niitä ei viitsitä painuttaa sisään. Kuitenkin ylilaita nykyään aina kiinnitetään rautanauloin. Mitä nykyisiin veneihin tulee, ovat ne täydelleen samanlaisia kuin Museoon tilauksesta valmistettu nuoravenemalli, jotavastoin entiset nuoraveneet, joita onnistuin 3-4 näkemään (tosin huonokuntoisia), olivat suorempikölisiä ja matalampi- sekä terävämpikeulaisia. Teljoja käytetään vain kokassa ja perässä, keskellä ei ole mitään katepuita. Etuhankana on tavallisesti koivukappale oksineen, takahangassa sitävastoin on tullit, joista toisen kärki muodostaa haarukan tarpoimen pitämiseksi. Veneet ovat yleensä huonossa kunnossa, sillä niitä tervataan vain harvoin.
Används som ett uttryck till personer med långt ovårdat hår. "Niinku apsaloni!" Enligt min mormor Maj-Lis Olsson använt länge för de som hade långt ovårdat hår. Ska enligt henne kommit ifrån ett bibliskt folk, absalonerna som hade långt/mycket hår.
Source
Maj-Lis Olsson Granhult/Kuusihuornanen.
Writen down by Tommy Rapp
I Pajala kallades området med många barnrikehus för Vittula. Barnrikehus var hus byggda för familjer med många barn. De fick lån med låg ränta. Folkhumorn har översatt ordet till pirritalo som betyder kukhus. Och Vittula för Fittområdet.
Blodpalten (maalapaltti) kokades tillsammans med märgben, blodkorvar och annat s.k. kropukeitto (blandat kok av njure, tungan, ben från stek el. bog). Palten kokades i ca en timme.
Med bl a köttfärs och fårlunga (ej renlunga) Maala är ett samiskt lån. Maalakakko - blodpalt, användes i Junkka/Parkalompolo. Det användes oftast av skogssamerna, lika ofta hörde man verikakko av de bofasta. Min mor (f.1918) gav följande recept: 5 dl renblod, 1 dl vatten, 2 tsk salt, riv i fettet från renen som låg runt tarmarna, ca 11 dl rågsikt (blanda i lite vetemjöl). Palten kokades tillsammans med märgben, blodkorvar och annat s.k. kropukeitto (blandat kok av njure, tungan, ben från stek el. bog). Palten kokades i ca en timme. Åts med smör och lingonsylt.