Uutisia

huusholska lainasana
Ruotsi
hushållerska
Suomi
taloudenhoitaja, emännöitsiä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-03
akuscherska lainasana ihminen
Ruotsi
barnmorska
Suomi
kätilö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Karunki
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnmorskan Anna använde detta ryska lånord. Ordet finns även i svenskan sedan 1800-talet.
Alkuperä
Anna-Lena Zakari. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-03
rilli kotitalous lainasana
Ruotsi
grill
Suomi
grilli
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
krilli lainasana
Ruotsi
grill
Suomi
grilli
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa 2005-03-21
Muokattu
2026-04-01
aprilli lainasana loru
Ruotsi
april
Suomi
huhtikuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lännen Tornionlaakso
Esimerkki
Aprilliä, syö silliä Juo vettä pääle! Aprillia, syö silliä, juo kalavettä pääle!
Alkuperä
Facebook. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
siika ruoka kala
Ruotsi
sik
Suomi
siika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Paistisiika, pyytösiika, läänäsiika, sapakka. Siian nimet Skaulossa. Ensi vuosi on siian elämässä nimi; sirkka tai saikari eli tuhjeinen. Toinen vuosi siian elämässä oli kiilasilli. Kolmas vuosi se oli veittisapakka. Neljäs vuosi se oli kaskama. Viies vuosi se oli hirvaskaskama. Kuues vuosi se oli lammukka. Seittemäs vuosi oli vattaviilto. Ja ku siika oli yhekseen vuotinen ja painoi neije tai viisi kiloa sen sai kuttua siika.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. Samt Tore Aspebo i Facebbok, Välylänvartisten sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
plitsu ihminen lainasana
Ruotsi
slö, slapp, lat; slö person
Suomi
laiska; laiska henkilö
Sanaluokka
substantiivi adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
On kyllä plitsu mies. Tuo on toela plitsu.
Kulttuuri taustaa sanasta
På finska sidan tydligen bara betydelsen tygbit. Joskus joku kangas oli plitsu. Soli semmosta huonoa ja ohkasta neuloa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-28
raparbersoppa lainasana ruoka
Ruotsi
raparbersoppa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Joka kesä keitethiin jyylin aikana raparbersoppaa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-23
raparperi ruoka kasvi lainasana
Ruotsi
rabarber
Suomi
raparberi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti.
Alkuperä
Kena, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-23
ströösokkeri, tröösokkeri lainasana ruoka
Ruotsi
strösocker
Suomi
kidesokeri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Tornionlaakson länsipuoli
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja. Ströösokkeri on ylheinen Tornionlaakson lännen puolela.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-23
rapatauti jellivaaransuomi sairaus lääke
Ruotsi
diarré
Suomi
ripuli
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kompelusvaara: Ruikala, truilu, ripuli, lännesä kurala? Löysilet vattalet taas hyvin väkevä kahvi. Lapsila oli välistä löysi vatta ja sait rapatauvin.
Alkuperä
I. Tuovinen, Mattila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-22
löysivatta ihminen
Ruotsi
lösmage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapsila oli välistä löysi vatta ja sait rapatauvin.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-22
rapastaa ihminen
Ruotsi
ha diarré
Suomi
olla ripuli
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapsila on löysi vatta useasti ja rapastavat. Raahvaila on vain löysi vatta.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-22
pätti, pätsi länsisuomi kotitalous ruoka rakennus
Ruotsi
bakugn utomhus
Suomi
ulkopesä, -uuni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Aapua
Esimerkki
Även pätti i Aapua, enligt S Paulaharju. Pätti bör ha varit den allmänna termen. Som mettä, inte metsä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pätsi s \'uteugn\'; karelska \'ugn i pörte\' (Vuorela 1975:318f). Sama sana kun Buda-pest. Pest unkarian kielessä merkittee ulkopesä. Pätti meänkielessä.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-22
vattu kasvi ruoka
Ruotsi
åkerbär
Suomi
mesimarja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kittilä?
Kulttuuri taustaa sanasta
Vattuvaara är ett naturnamn nedan Narken som idag kallas för Hallonberget där det finns ett torp.
Alkuperä
Pesola, Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-21
kirakka luonto vesi
Ruotsi
Kirakka gård belägen längs forssträcka efter Torneälven. Ostoppbar ström
Suomi
joen virta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kirakkan yläpuolelta tarttu lohi. Betydelsen är en ostoppbar ström genom byn. Platsen ligger efter torneälven, där den östligaste punkten är.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan beskrivas som en stark ostoppbar ström ge om byn. Historiskt så fanns en gård i norra Pello vid namn Kirakka gård. Anders Celsius lärjunge nämner det i källor och tillbringade en stor del av sin barndom där. Kirakka ligger rakt nedanför (älven)
Alkuperä
I. Tuovinen och en okänd. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-21
vahatuohus uskonto
Ruotsi
vaxljus. Långa smala ljus, ofta bivax, använda i ortodoxa kyrkor.
Suomi
tuohus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Religiösa sammanhang
Esimerkki
"Vahatuohukset valasit pirttiä ja mittaisit aikaa..." ( Bengt Pohjanen: Faravidin maa s.29)
Alkuperä
Carl Haggman. Pannu muistiin Carl Haggman
Muokattu
2026-03-21
klappapuuro lainasana ruoka
Ruotsi
klappgröt
Suomi
vatkattu marjapuuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa 2005-03-21
Muokattu
2026-03-16
antaa höskhiin ihminen
Ruotsi
ge stryk
Suomi
pieksää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kyllä se niin antoi höskhiin miehele!
Kulttuuri taustaa sanasta
Aika ylheinen. Vertaa höskittää
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-15
loimottaa kotitalous
Ruotsi
flamma (eld)
Suomi
leimuta, loimota
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Arpela, ylheinen.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio: Tuli loimottii. Alatornio, ylheinen: Jopa taifhaan ranta taasen loimottaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa romoittaa, pohottaa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-13
romottaa luonto
Ruotsi
fladdra, kasta sken, lysa upp (eld på långt håll)? sken av morgonrodnad, dagsljus
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, tuli romottaa; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Päivä romottaa. Tornedalen, Viktor Brännström: Romottaa betyder återsken och det var vad som inträffade när ljuset från de brinnande byarna återspeglades mot kvällshimlen . Vackert men skrämmande!
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa romo, pohottaa.
Alkuperä
Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-13
tärppä ruoka kotitalous
Ruotsi
nagg (rieska)
Suomi
tärppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Tornionlaakso, Kainulasjärvi, Hietaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pikka id
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-10
lapsi lapsi
Ruotsi
barn
Suomi
lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Jos net kysyit mitä kello oon niin vastathiin esim ”varttia vaile housunliitinkiä”. Ja ko net olit lahtipaikala niin net käskethiin krannista lainaahmaan ”pylsymyösteriä”. Ja ko net talkkasit ette ”mitäs oon ruokana?” Piiain vastaus oli: ”kampsuheravelliä ja iskaskopakkaa” Mie kysyin papalta: Minne menet? Ja hän vastasi: Mestoslinkale ostamhaan voita.
Alkuperä
Facebook. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-09
lapsi: saa lapsia lapsi
Ruotsi
barn: få barn
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
E Wande. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-09