Uutisia

huusholska lainasana
Ruotti
hushållerska
Suomi
taloudenhoitaja, emännöitsiä
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-03
akuscherska lainasana ihminen
Ruotti
barnmorska
Suomi
kätilö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Karunki
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnmorskan Anna använde detta ryska lånord. Ordet finns även i svenskan sedan 1800-talet.
Lähde
Anna-Lena Zakari. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-03
rilli kotitalous lainasana
Ruotti
grill
Suomi
grilli
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
krilli lainasana
Ruotti
grill
Suomi
grilli
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa 2005-03-21
Muokattu
2026-04-01
aprilli lainasana loru
Ruotti
april
Suomi
huhtikuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lännen Tornionlaakso
Esimerkki
Aprilliä, syö silliä Juo vettä pääle! Aprillia, syö silliä, juo kalavettä pääle!
Lähde
Facebook. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
siika ruoka kala
Ruotti
sik
Suomi
siika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Paistisiika, pyytösiika, läänäsiika, sapakka. Siian nimet Skaulossa. Ensi vuosi on siian elämässä nimi; sirkka tai saikari eli tuhjeinen. Toinen vuosi siian elämässä oli kiilasilli. Kolmas vuosi se oli veittisapakka. Neljäs vuosi se oli kaskama. Viies vuosi se oli hirvaskaskama. Kuues vuosi se oli lammukka. Seittemäs vuosi oli vattaviilto. Ja ku siika oli yhekseen vuotinen ja painoi neije tai viisi kiloa sen sai kuttua siika.
Lähde
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. Samt Tore Aspebo i Facebbok, Välylänvartisten sanakirja. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
plitsu ihminen lainasana
Ruotti
slö, slapp, lat; slö person
Suomi
laiska; laiska henkilö
Sanaluokka
substantiivi adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
On kyllä plitsu mies. Tuo on toela plitsu.
Kulttuuri taustaa sanasta
På finska sidan tydligen bara betydelsen tygbit. Joskus joku kangas oli plitsu. Soli semmosta huonoa ja ohkasta neuloa.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-28
raparbersoppa lainasana ruoka
Ruotti
raparbersoppa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Joka kesä keitethiin jyylin aikana raparbersoppaa.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2026-03-23
raparperi ruoka kasvi lainasana
Ruotti
rabarber
Suomi
raparberi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti.
Lähde
Kena, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-23
ströösokkeri, tröösokkeri lainasana ruoka
Ruotti
strösocker
Suomi
kidesokeri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Tornionlaakson länsipuoli
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja. Ströösokkeri on ylheinen Tornionlaakson lännen puolela.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-23
rapatauti jellivaaransuomi sairaus lääke
Ruotti
diarré
Suomi
ripuli
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kompelusvaara: Ruikala, truilu, ripuli, lännesä kurala? Löysilet vattalet taas hyvin väkevä kahvi. Lapsila oli välistä löysi vatta ja sait rapatauvin.
Lähde
I. Tuovinen, Mattila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-22
löysivatta ihminen
Ruotti
lösmage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapsila oli välistä löysi vatta ja sait rapatauvin.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2026-03-22
rapastaa ihminen
Ruotti
ha diarré
Suomi
olla ripuli
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapsila on löysi vatta useasti ja rapastavat. Raahvaila on vain löysi vatta.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2026-03-22
pätti, pätsi länsisuomi kotitalous ruoka rakennus
Ruotti
bakugn utomhus
Suomi
ulkopesä, -uuni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Aapua
Esimerkki
Även pätti i Aapua, enligt S Paulaharju. Pätti bör ha varit den allmänna termen. Som mettä, inte metsä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pätsi s \'uteugn\'; karelska \'ugn i pörte\' (Vuorela 1975:318f). Sama sana kun Buda-pest. Pest unkarian kielessä merkittee ulkopesä. Pätti meänkielessä.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-22
vattu kasvi ruoka
Ruotti
åkerbär
Suomi
mesimarja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kittilä?
Kulttuuri taustaa sanasta
Vattuvaara är ett naturnamn nedan Narken som idag kallas för Hallonberget där det finns ett torp.
Lähde
Pesola, Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-21
kirakka luonto vesi
Ruotti
Kirakka gård belägen längs forssträcka efter Torneälven. Ostoppbar ström
Suomi
joen virta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kirakkan yläpuolelta tarttu lohi. Betydelsen är en ostoppbar ström genom byn. Platsen ligger efter torneälven, där den östligaste punkten är.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan beskrivas som en stark ostoppbar ström ge om byn. Historiskt så fanns en gård i norra Pello vid namn Kirakka gård. Anders Celsius lärjunge nämner det i källor och tillbringade en stor del av sin barndom där. Kirakka ligger rakt nedanför (älven)
Lähde
I. Tuovinen och en okänd. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-21
vahatuohus uskonto
Ruotti
vaxljus. Långa smala ljus, ofta bivax, använda i ortodoxa kyrkor.
Suomi
tuohus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Religiösa sammanhang
Esimerkki
"Vahatuohukset valasit pirttiä ja mittaisit aikaa..." ( Bengt Pohjanen: Faravidin maa s.29)
Lähde
Carl Haggman. Tallennin Carl Haggman
Muokattu
2026-03-21
klappapuuro lainasana ruoka
Ruotti
klappgröt
Suomi
vatkattu marjapuuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa 2005-03-21
Muokattu
2026-03-16
antaa höskhiin ihminen
Ruotti
ge stryk
Suomi
pieksää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kyllä se niin antoi höskhiin miehele!
Kulttuuri taustaa sanasta
Aika ylheinen. Vertaa höskittää
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2026-03-15
loimottaa kotitalous
Ruotti
flamma (eld)
Suomi
leimuta, loimota
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Arpela, ylheinen.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio: Tuli loimottii. Alatornio, ylheinen: Jopa taifhaan ranta taasen loimottaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa romoittaa, pohottaa.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-13
romottaa luonto
Ruotti
fladdra, kasta sken, lysa upp (eld på långt håll)? sken av morgonrodnad, dagsljus
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, tuli romottaa; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Päivä romottaa. Tornedalen, Viktor Brännström: Romottaa betyder återsken och det var vad som inträffade när ljuset från de brinnande byarna återspeglades mot kvällshimlen . Vackert men skrämmande!
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa romo, pohottaa.
Lähde
Artimo, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-13
tärppä ruoka kotitalous
Ruotti
nagg (rieska)
Suomi
tärppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Tornionlaakso, Kainulasjärvi, Hietaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pikka id
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-10
lapsi lapsi
Ruotti
barn
Suomi
lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Jos net kysyit mitä kello oon niin vastathiin esim ”varttia vaile housunliitinkiä”. Ja ko net olit lahtipaikala niin net käskethiin krannista lainaahmaan ”pylsymyösteriä”. Ja ko net talkkasit ette ”mitäs oon ruokana?” Piiain vastaus oli: ”kampsuheravelliä ja iskaskopakkaa” Mie kysyin papalta: Minne menet? Ja hän vastasi: Mestoslinkale ostamhaan voita.
Lähde
Facebook. Tallennin winsa
Muokattu
2026-03-09
lapsi: saa lapsia lapsi
Ruotti
barn: få barn
Sanaluokka
verbi
Lähde
E Wande. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-09