MEÄN SANA
Ruotti
Täränönlahti, Mestoslinkka
Suomi
Täränönlahti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä; Narken, Suomen
Esimerkki
Elof Nordmark: Täränönlahti ligger c:a 200 m norr Linkanniska. Den hade en central del i båtresorna utför Linkkakosket, i alla fall före 1951. Sen har inte jag varit med. Forsen var så hård att en styrman måste nå viken annars skulle han få problem. Forsen var ju så hård att man inte kunde ro vissa bitar då kunde man sjunkit. I viken vände man och åkte baklänges (sauvomissa) alltså med stakar efter stranden (korvan nokkia) Ytteråran skulle ro efter tillsägelse till Solkalahti som vi narkenbor kallade. Egentligen för rauma slog så hårt mot stranden. På den tiden var det inte så många i Narken som ville styra nerför Linkkakoski. Suomen Oskari, Mettävainion Jussa, Taavolan Jussi och kanske någon fler.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vik norr on Mestoslinkka fallet. Koordinater: 7449742 833320
Lähde
Elof Nordmark, Narken. Roland Jatko med studiegrupp i Narken..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-11-01
Ruotti
medalj
Suomi
mitali
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-29
Ruotti
pedal (cykel, bil)
Suomi
poljin
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Pyörässä petaalit, biilissä kaasupetaali.
Lähde
2005-12-05 Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-29
Ruotti
passa på
Suomi
käyttää tilaisuutta hyväksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi.käyttää tilaisuutta hyväksi
Lähde
2006-03-15 Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
rukahtaa
Ruotti
passa på, ta tillfället i akt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Narkaus, Kompelusvaara, Sakajärvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa passata pääle.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-28
rukata
Ruotti
skynda på,
Suomi
kiirehtiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi Övertorneå kommun, Juoksengi
Esimerkki
Pitäs rukataa. Man borde skynda sig.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa rukathaa.
Lähde
Östen Bucht 1940.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
Ruotti
rugga (klocka) justera
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
Ruotti
klucka, (hantjäders läte när den spelar, klucka, trasts läte)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kemi, Kompelusvaara: Laulavas sielä mettot. se (koiras)metto naskuttaa ja hijoo ja sillon ku se hiijoo se ei näe eikä kuule. Sillon laukothan hopusta. Sitte ku pääsee lähele se ammuthan. Kittilä: Metto suhistaa ja naskuttaa.
Lähde
I. Tuovinen, Liljeblad, Miettinen, Liljeblad.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
Ruotti
koltrast
Suomi
mustarastas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Sanoima mustatrasti ja piian usseimiten kooltrasti.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
Ruotti
gödselspridare
Suomi
lannanlevittäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa apulannanspriitari, eli spriitari
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2024-10-24
pannukiiseli
ruoka
Ruotti
brödvälling
Suomi
leipävelli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Pannukiiseli oli variantti meilä kotona. Paistipanhuun tilkka vettä, reilusti voita, suolaa ja ko seos alko kiehhuun taitethiin kovvaa leipää (Husmannia). Vettä ei saanu olla enempää ko ette leipä vain pehmeni. Joskus siinä oli lihhaaki. Mettämiehitten ruokaa, aattelen, joka tuli kotia.
Lähde
Bertil Isaksson.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-24
Ruotti
jägare
Suomi
metsästäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo2
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-22
Ruotti
frostdimma, dis
Suomi
pakkasumu, utu. Vertaa hämärä
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Lars Lampinen..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-22
Ruotti
barmark
Suomi
pälvi, paljas maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Sitä ei mene tehä ennenko on taasen paljasmaa.= Det går inte att göra innan det är barmark igen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi.
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Tallennin user3423158
Muokattu
2024-10-19
Ruotti
älv, å
Suomi
joki; puro
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Nattavaara, Purnu: Kaalaseno, Kalix älv
Kulttuuri taustaa sanasta
Allmänt förr i Nattavaara.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-16
Ruotti
alkoholdestillator, -brännare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-15
Ruotti
räv
Suomi
kettu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi: Mikko mielevä mies-
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-14
Ruotti
ytskikt, sörja
Suomi
pinta, kerros
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Suolarahna kuivalihassa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-12
Ruotti
brännstake, eldpåle, gevär (slang)
Suomi
pyssy
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hasse Alatalo: Prennstaka, Ruottin ylikahnuun murrela on pyssy. Ruottiks eldpåle. Siis tanko mistä tullee tuli. Sannaa on kans käytetty meänkielessä.
”Hän oli menossa jahtiin prennstaka sölässä”
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-12
Ruotti
gnaga
Suomi
kalvaa, jäytää, jyrsiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Hiiri knakertaa puuta eli juustoa. Usseimiten soon elläimet jokka knakertavat.
Lähde
B Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-11
housunpelli
vaate
Ruotti
gylf
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Housunpelli on sama kun sepalus ja hurhaus.
Lähde
Bertil Isaksson.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
Ruotti
dragkedja i kläder, blixtlås
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sepalus ja housunpelli.
Lähde
Pajala radio 050512.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
Ruotti
söm
Suomi
nöyle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Täräntö, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harriet Pekkari: Pallistaa – fålla
Karhunlanka - björntråd
Pikilanka – becktråd
Parsilanka - stopptråd
Karvalanka – tråd med kohår
Lankakerä – trådnystan
Neulomalanka – sytråd
Villalanka – ulltråd
Virkkauslanka – virktråd
Virkata - virkka
Fingerpori – fingerborg
Tikata – sy
Kurpata - sy fult
Kurppia – sy med långa fula stygn
Rynkätä – vecka tyg
Kraatari – skräddare
Sömmerska, neuloja - sömmerska
IB Uusitalo: Nöyle - söm
Ratkoa -sprätta
Ratkomaveitti - sprättkniv
Saksit - sax
Neuloa - att sy
Neula - nål
Toppineula - stoppnål
Äimä - skärnål
Poikaneula - säkerhetsnål
Knuppineula - knappnål
Neulansilmä -nålsöga
Knappi - knapp
Knapinreikä - knapphål
Hurhaus - blixtlås
Kymminauha - gummiband
Neulomakone - symaskin
Lankarulla - trådrulle
Alilanka - undertråd
Päälilanka - övertråd
Helma - fåll
Kraaka - krage
Nylund: Äiviä- kasta om
Keriä- nysta
Parsimalanka- stoppgarn
Pikinuora- becktråd
Tupsu- tofs
Panna silmile- lägga upp maskor
Ottaa kokhoon- ta ihop
Kierä lanka- hårt tvinnat garn
Silmä- maska
Pinnaneula- säkerhetsnål
Myöstäri- mönster
Virkkulanka- virkgarn
Virkkineula- virknål
Nurri- resår
Sormikhaat- fingervantar
Lähde
Tuesmaa, Syrjänen, Kena, Meriläinen, Artimo, Itkonen, Miettinen, Hämäläinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
Ruotti
gylf
Suomi
sepalus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo. Vertaa sepalus.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-07