Svappavaara, Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Jyykeä, Kemi
Esimerkki
Svappavaara: Joukhainen itkee vuosittain puoltansa (om den är skjuten, lintu) Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Raisinvuono, Raisinvuono: Mit-aikkaa vuesta?, Kompelusvaara: Jos Paavalin päivälä vasten yölä sattaa tie umpheen, se tullee nöyrävuosi, jos puolitiehen se tullee puolivuotta (halvskörd), jos ei tuiskua tullee täysivuosi (helskörd), Kittilä: Joulusta kuus kynttilhän, siitä kolme mathin, siitä kuukausi maarijhan, siitä kaheksan erkhin, siitä viis juhanekshen, neljä jaakhon?kaks laurhin, kaks perttulhin, viis mikkelhin, viis pyhämiesthen, (eli) mikkelistä viis kekrhin, siitä seittemän joulhuun.
kisu -sanan käyttö merkityksessä "häkä" yltää pitkälle Suomen-puoleista Perämeren rannikolla. Esimerkiksi Karinkannassa ainakin vielä 1960-luvulla yleinen. "Onko kisua saunassa? Voiko sinne mennä?" kysyttiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa häkkä västfi, kisu s 'koloxid i bastu eller rum, tunn rök' (k 1133, SMSA).
Kompelusvaara: No ketull ei ollu muuta turvaa muuta ku alkaa valehtelhen, kettu sannoo että itätuuli, itätuuli! Katto karhu ei kersinuk ku erjais ette lensituuli, ja ei het ole sen jälkheen valehtelheet toistansa
Kainulasjärvi: Salmijärven rannala on vieläki pryki joka veethään ulos joka kesä. Prykile veithiin kärrölä pänikit aamula ja nouvethiin tyhjinä illala kärrön kans. Maitopryki se oli.
Stolppa, skoulu, skruuvi. Ibland har man lagt till en extra konsonant: strappu, slangari. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Kompelusvaara: Jäniksenkatupuojista niitä paijuja saapi, nitheeksi. Bertil Isaksson: Puoji leikilisesti lapsile jokka halusit saa karraa. Piti hakea sieltä.
Lähde
I. Tuovinen, Bertil Isaksson.
Tallennin Birger Winsa
Liten aborrliknade fisk, dessa fick man rikligt i mjärdar på vårvintern.(isfiske) västfi, rökäs s spec insekt; östfi kiiski id (Ruoppila 1967:k 13). vfi, rökäs Sat PohE LänP PerP gärs (Acerina cernua) (Virtaranta 1980:183)