Uutisia

kotka lintu
Ruotti
kungsörn, Aquila chrysaetos
Suomi
kotka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Vittanki, Alatornio
Esimerkki
Kittilä: Kussa raato, siihen kotkat kokkoontuvat..
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kokko, kokkohaukka. Harvinainen. Kokko on tavalinen Latin Aquila chrysaetos
Lähde
Artimo, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-20
siemenpottu lainasana ruoka
Ruotti
sättpotatis
Suomi
siemenperuna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-18
kalma hautajaiset näkymätön maailma
Ruotti
dödslukt, dödsvarsel
Suomi
kuoleman haju
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Parakka, Vittanki.; Svappavaara, Vittanki
Esimerkki
Svappavaara: kalma haisee, kalman haiju. Vittanki: kalma haisee ku s-oon kuollu, ja jos sitä kerran on kuolhela väki (haltiat) nii se se haisee? Se tullee niin lämmin haalea kalmanhaiju missä se kuolheenväki liikkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
En del bybor känner dödslukten några veckor innan någon avlider. T ex poeten och den synske Mestos Pekka i Kainulasjärvi, Mestosvaara. De kan då uppkomma rykten att snart skall någon till att dö. Men man vet inte vem. I Kainulasjärvi fanns flera som kunde känna och ana när döden skulle komma ånyo på besök. Dessa personer fruktade man delvis, åtminstone barnen gjorde det. Och när döden kom sa man: Johan se tiesi. T ex ansågs Märta Fellsjö, Saajon Märta vara en som kunde känna dödsvarsel. Varsel om övernaturliga väsen, dödsvarsel
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Paloheimo, Paavola, Hämäläinen, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-17
kalma satu näkymätön maailma hautajaiset
Ruotti
följeväsen, ledsagar den avlidne till graven, osynliga luktväsen
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
kalmak kuhisevat, kuhuväkit, kuhiaiset, ku ruumista saatethan, pienet, sen noutajat, kiehuvat sielä massa, survova
Kulttuuri taustaa sanasta
Bor framförallt i kyrkogårdar och kan följa med jorden i skorna till den avlidnes hem. Skorna bör rengöras efter besök på kyrkogård. Kan tynga ner liksläden så att hästen inte orkar dra. Man kan då tippa omkull släden och banka på den så att dessa försvinner. Dessa väsen, surrar och puttrar i jorden. Är små. Harriet Pekkari: OM KALMA I FINSK FOLKTRO. I Parakka finns en ö som heter KALMASAARI, de dödas ö: Finskans ord kalma har betydelsen död, lik eller eller grav, ibland också skadlig kraft som berövar människan livet. Kalma kunde smitta genom föremål som hade tillhört avlidna eller t.ex. vatten som den avlidne hade tvättats med. Likaså kunde man få kalma av begravningsplatser, skelett eller brädor som den avlidne hade legat på. Vesikalma kunde man få från en plats där någon hade drunknat. Särskilt fruktad var keskosen kalma dvs kalma som man kunde få från en plats där ett för tidigt fött barn hade begravts. Den som hade smittats av kalma kunde bete sig sinnesförvirrat, eller nervöst. Ett varigt sår kunde vara ett tecken på att man hade drabbats. Kalma botades genom att den skickades tillbaka till de döda. I magiska formler representerades dödsriket av kyrkogården och myterna om Tuonela, Norden eller Underjorden. Därför botade man kalma genom att till exempel bada de sjuka i vatten som hade tagits från en bäck som rinner norrut eller mot solnedgången. Badvattnet bars sedan till kyrkogården. Andar, väsen som förknippades med döden kallades kalmafolket. De framlidna förfäderna betraktades som närstående och respekterades men kalmafolket förnams som en obestämd och skrämmande rörelse på begravningsplatsen . I närheten av kalmafolket skulle man vara tyst och det var olämpligt att skratta eller springa på kyrkogården då störda eller förolämpade avlidna kunde bli förargade. Uppretat kalmafolk orsakade sjukdomar hos de som hade förolämpat dem. En djärv trollkunnig kunde leja kalmafolk för sina egna behov genom att köpslå med anden som vaktade över begravningsplatsen. Detta var dock farligt då kalmafolket ibland kunde ta makten över sina värdar. Man trodde också att kalmafolket kunde vandra från kyrkogården för att hämta en dödssjuk människa till dödsriket Tuonela. Vanliga människor var oftast oförmögna att se denna dystra procession, men att den döende själv, trollkunniga och djur kunde förnimma den vandrande döden.
Lähde
I Tuovinen, Harriet Pekkari. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-17
pingota ihminen
Ruotti
springa
Suomi
juosta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, iänpuoli, pohjoisosa
Kulttuuri taustaa sanasta
Ihmiset pinkoivat ainaki meijän nuoruuenkielessä. Kainulasjärvessä: Hevoset juoksevat ja ihmiset laukkovat. Hirvet tolvaavat. Äĺä sie lauko että et lankea ja tärvää itteästi.
Lähde
Veikko Pahajoki. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-15
saikka lainasana ruoka
Ruotti
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Minun sanat. Per Huuva: Aina meillä juothin tetä , kaneliteetä jälkhin saunan. Vanha nimi sillä oli saikka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laina ryssän kielestä.
Lähde
Per Huuva.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-14
purnu metsästys lintu
Ruotti
snölega för fågel, snögrop för ripa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-13
tolpio lainasana ihminen ilmaus
Ruotti
idiot
Suomi
idiootti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Hän on tolpio, yksinkertanen "pärheitä kainalossa".
Kulttuuri taustaa sanasta
Lån svenskans stolle.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-11
askoppi lainasana kotitalous
Ruotti
askkopp
Suomi
tuhkakuppi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Askoppi ja tuhkakuppi. Molempia käytethiin.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-08
kolso lintu
Ruotti
svärta
Suomi
pilkkasiipi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Muonio, Sieppijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
fi pilkkasiipi. Katto meriläinen. Latin Melanitta fusca
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-08
taikayö näkymätön maailma nainen ihminen shamaani
Ruotti
natt, lämpad för trolldom
Suomi
taikayö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Kronttiämmät kulkevat jonaki taikayönä navetoisa
Kulttuuri taustaa sanasta
Yö, jota pidetään erikoisen soveliaana taikojen tekemiseen
Lähde
Artimo. Nedtecknad av Virpi Ala-Poikela. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-07
uhka sananlasku
Ruotti
hot
Suomi
uhka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Rovaniemi Kemi: Se uhka kais sitä pelotti tottelemhan
Kulttuuri taustaa sanasta
Uhkaa ei uhala korjaa.
Lähde
Paloheimo. Nedtecknare Jukka Korva. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-06
uhka
Ruotti
ganska, rätt; väldig
Suomi
aika, melko
Sanaluokka
adjektiivi atverbi
Paikkoja
Puoltikasvaara, Svappavaara, Isovaara-Storberget, Ullatti, Soutujärvi-Skaulo, Hakanen, Leipojärvi,
Esimerkki
Leipojärvi: Uhka hyvä, Nattavaara: Uhka iso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa aika id
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-05
fimppi lainasana
Ruotti
fimp, cigarett-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Ennen oli paljon fimppiä tuhkakupissa. Nyt ei ole ees tuhkakuppia.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-04
sotkukieli etnisyys kieli jellivaaransuomi
Ruotti
skitspråk, blandspråk
Suomi
sekakieli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Esimerkki
Monet tykkäsit ennen ette Meänkieltä oli sotkukieltä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-04
frii lainasana
Ruotti
fri, ledig, gratis
Suomi
vapa, ilmainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: No ei mie tiä frii niilä oo kaikki ruoka ja 281
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Kaarakka, Nedtecknare: Nikupeteri. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-04
välhiin
Ruotti
ibland
Suomi
joskus, toisinaan, välistä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-04
potkuriloova kotitalous lapsi
Ruotti
barnlåda i sparkstöttning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Iänpuolen Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Väylänvartisten sanakirja
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-04
sipikka lapsi reki itäsuomi
Ruotti
liten körsläde, barnsläde
Suomi
lasten kelkka, reki
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vertaa potkuriloova. Sipikka oli kans lasten loova sparkkarissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-04
murkku sää luonto lainasana-saame
Ruotti
tjocka, tät dimma
Suomi
tiheä sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Murkussa on tunturit.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-04
maito ruoka etnisyys
Ruotti
mjölk
Suomi
maito
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Ylitornio, Alatornio, Pajala, Jellivaara, Kompelusvaara, Parakka, Jukkasjärvi, Parakka, Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Lehmä on maiosa. Vittanki: Keiturin maitoa kesäkylissään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. IB Uusitalo: Nue maalta ja nue veeltä mutta lisäten lehmän maito. Man skulle vara noga med att ange hur mycket man fått från land (vid jakt) och från vatten (vid fiske) men mjölken kunde man avrunda uppåt. Ehkä: Nue = nuuka.
Lähde
I. Tuovinen, Häll, Hannula, Artimo, Kena. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-03
huuvemetto lempinimi/haukkumanimi metsästys lintu
Ruotti
tjäder kölddag vintertid i trädtopp
Suomi
puumetso, lalva-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Lähde
Birger Winsa, IB Uusitalo. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-01
homemetto lintu metsästys lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
gamtjäder
Suomi
vanha metso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-01
vara: olla varoila
Ruotti
beredd
Sanaluokka
verbi adjektiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Mie olin varoillani että ku se tullee mie saan sen kiini (jänis).
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-31