MEÄN SANA
housunpelli
vaate
Ruotti
gylf
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Housunpelli on sama kun sepalus ja hurhaus.
Lähde
Bertil Isaksson.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
Ruotti
dragkedja i kläder, blixtlås
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sepalus ja housunpelli.
Lähde
Pajala radio 050512.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
Ruotti
söm
Suomi
nöyle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Täräntö, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harriet Pekkari: Pallistaa – fålla
Karhunlanka - björntråd
Pikilanka – becktråd
Parsilanka - stopptråd
Karvalanka – tråd med kohår
Lankakerä – trådnystan
Neulomalanka – sytråd
Villalanka – ulltråd
Virkkauslanka – virktråd
Virkata - virkka
Fingerpori – fingerborg
Tikata – sy
Kurpata - sy fult
Kurppia – sy med långa fula stygn
Rynkätä – vecka tyg
Kraatari – skräddare
Sömmerska, neuloja - sömmerska
IB Uusitalo: Nöyle - söm
Ratkoa -sprätta
Ratkomaveitti - sprättkniv
Saksit - sax
Neuloa - att sy
Neula - nål
Toppineula - stoppnål
Äimä - skärnål
Poikaneula - säkerhetsnål
Knuppineula - knappnål
Neulansilmä -nålsöga
Knappi - knapp
Knapinreikä - knapphål
Hurhaus - blixtlås
Kymminauha - gummiband
Neulomakone - symaskin
Lankarulla - trådrulle
Alilanka - undertråd
Päälilanka - övertråd
Helma - fåll
Kraaka - krage
Nylund: Äiviä- kasta om
Keriä- nysta
Parsimalanka- stoppgarn
Pikinuora- becktråd
Tupsu- tofs
Panna silmile- lägga upp maskor
Ottaa kokhoon- ta ihop
Kierä lanka- hårt tvinnat garn
Silmä- maska
Pinnaneula- säkerhetsnål
Myöstäri- mönster
Virkkulanka- virkgarn
Virkkineula- virknål
Nurri- resår
Sormikhaat- fingervantar
Lähde
Tuesmaa, Syrjänen, Kena, Meriläinen, Artimo, Itkonen, Miettinen, Hämäläinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
Ruotti
gylf
Suomi
sepalus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo. Vertaa sepalus.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-07
Ruotti
tandvärk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hammastauti
Lähde
Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
Ruotti
tandkräm
Suomi
hammastahna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
B. Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
raini
Ruotti
elak, stygg
Suomi
häjy
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-07
Ruotti
skugga
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-04
Ruotti
lavskrika
Suomi
kuukkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka, Enontekiö..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-10-04
Ruotti
rulla upp, rulla ner, vika (tex skjortärm)
Suomi
kääriä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Lohijärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Kuorustaa saaphan varret. Vittanki: Kuorustaa peskiä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuoristaa.
Lähde
I. Tuovinen, Airila.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
Ruotti
snurrande trissa, tafs i fiskedrag, snurrande koppling i rens dragögla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Petsamo, Sodankylä, Kittilä
Lähde
Anthoni, Tiesmaa, Artimo, Koskimies, Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
Ruotti
tvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Birger Winsa Ruottin lekand ja tafs on vierkku. Mulle outo lapsuuven kalastusaikana. Saamen kielen laina. Luulen. Met sanoima tafsi. Siinä on klupu joka suojaa ettei liina tvinnainu. Se pyörivä klupu on vierkku. Tvinnata taitaa olla vierasta suomen kielessä.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-03
Ruotti
rulla upp/ner (ärmar, stövelskaft)
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kuoristaa paijan hiat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuorustaa. Sannolikt båda formerna.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-03
Ruotti
flygfä, bitande insekt,
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Nilivaara, Torrivaara, Kittilä
Esimerkki
Nilivaara, Torrivaara, Kittilä: Syöpä tullee kevväilä. Ensin näkkeee kirsisääskiä, mutta net ei pure. Sitten tullee pari miljaartia syöpää: sääskiä, paarmoja, hytyäisiä ja mäkäriä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sanaparsi: Tuli syöpä säästäjälle. Merkitys?
Lähde
B. Winsa: ordbok, Liljeblad.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-29
kolo
Ruotti
märke, grop (i träd, ej hål); ful
Suomi
pilkku; kuoppa: ruma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Soutujärvi-Skaulo, Nattavaara; Pempelijärvi, Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koro
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-29
kummakki
Ruotti
bägge
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Kummakki olthiin myötä = bägge var med.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonym till molemat.
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Tallennin user3423158
Muokattu
2024-09-29
Ruotti
jo självklart; uppenbart
Suomi
joo tietysti
Sanaluokka
interjektio
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-29
Ruotti
grönsaksland, trädgård
Suomi
puutarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Soutujärvi, Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-28
Ruotti
trädgård
Suomi
puutarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kryyvimaa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
Ruotti
huckle, sjal
Suomi
huivi, liehuva vaate, havilinen leninki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Fler ord: havilinen, simhaus, hatura, kläppi, naakia, naakata,, toopi, plompuuki polsterinpäälinen,klasisilmät, klosetti, pärmi, nättinki, toppineula, jo ainaki, hiljastua, primhauttaa, priihmauttaa, preivi, sunkhaan, unheuttaa, hihot, jälkhiin, klaakottaa, prämhäyttää, välhin, välleen, pruuvit, lämhäyttää, kruuvata, mookata, ookata, henttari, fati, sokkeri, pännä, följy, knappi, topata (pullaa), toppasohva, matrassi, löystäkki, pranstaaka, yhtehnään myöthäänsä, konstvärkki, takstooli, nuuka (tarkka), sole niin nuukaa, hollari, kuelma, kuelmatikut, paisteklasit, kilottaa, kompiainen, killata, kranni, tikkutröijy·
Lähde
Facebook.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
Ruotti
ravin, dal med branta klippväggar
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö
Esimerkki
Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto: piston kurssuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame östfinska, kursu naturnamn naturbäck, låglänt dal med bäck, låglänt blöt sänka; östfi kurso blött ställe, blöt sänka (A Salminen k 1547, SMSA). Dal med å el kallkälla längst ner.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-25
Ruotti
kungsörn, Aquila chrysaetos
Suomi
kotka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Ylitornio, Alatornio, Vettasjärvi, Täräntö, Parakka, Vittanki
Esimerkki
Parakka: Kymmenestä kynnestä se kokkoki syöpi. Hakanen: Merikokot ja kokot.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Finska maakotka. Hävdas ta småbarn ur vagga, tar renkalvar och får. Stfi maakotka. Latin Aquila chrysaetos. Kokkoki parhaat kynsistä syöpi.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, B. Winsa: ordbok.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
kiipan kaappaa
ilmaus
Ruotti
nätt och jämnt
Suomi
juuri ja juuri
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Nipin napin/kiikun kaakun. Soli siinä ja siinä. Just ja just
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
koste/t/
vesi
Ruotti
eda, bakvatten, bakström
Suomi
takavirta, koste, pyörre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti1, Järämä2, Ullatti2, Kainulasjärvi1, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Raisinvuono, Rovaniemi, Inari; Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Karunki, Ylitornio, Arpela, Sieppijärvi, Vittanki
Esimerkki
Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Pajala, Karunki, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Ylitornio, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pyörre id. Dialektalt svenska: agga.
Lähde
Artimo, Paloheimo, Isoniemi, Rapola, B. Winsa: ordbok.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24