Uutisia

housunpelli vaate
Ruotti
gylf
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Housunpelli on sama kun sepalus ja hurhaus.
Lähde
Bertil Isaksson. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
hurhaus vaate
Ruotti
dragkedja i kläder, blixtlås
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sepalus ja housunpelli.
Lähde
Pajala radio 050512. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
nöyle vaate
Ruotti
söm
Suomi
nöyle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Täräntö, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harriet Pekkari: Pallistaa – fålla Karhunlanka - björntråd Pikilanka – becktråd Parsilanka - stopptråd Karvalanka – tråd med kohår Lankakerä – trådnystan Neulomalanka – sytråd Villalanka – ulltråd Virkkauslanka – virktråd Virkata - virkka Fingerpori – fingerborg Tikata – sy Kurpata - sy fult Kurppia – sy med långa fula stygn Rynkätä – vecka tyg Kraatari – skräddare Sömmerska, neuloja - sömmerska IB Uusitalo: Nöyle - söm Ratkoa -sprätta Ratkomaveitti - sprättkniv Saksit - sax Neuloa - att sy Neula - nål Toppineula - stoppnål Äimä - skärnål Poikaneula - säkerhetsnål Knuppineula - knappnål Neulansilmä -nålsöga Knappi - knapp Knapinreikä - knapphål Hurhaus - blixtlås Kymminauha - gummiband Neulomakone - symaskin Lankarulla - trådrulle Alilanka - undertråd Päälilanka - övertråd Helma - fåll Kraaka - krage Nylund: Äiviä- kasta om Keriä- nysta Parsimalanka- stoppgarn Pikinuora- becktråd Tupsu- tofs Panna silmile- lägga upp maskor Ottaa kokhoon- ta ihop Kierä lanka- hårt tvinnat garn Silmä- maska Pinnaneula- säkerhetsnål Myöstäri- mönster Virkkulanka- virkgarn Virkkineula- virknål Nurri- resår Sormikhaat- fingervantar
Lähde
Tuesmaa, Syrjänen, Kena, Meriläinen, Artimo, Itkonen, Miettinen, Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
hurhaus vaate
Ruotti
gylf
Suomi
sepalus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo. Vertaa sepalus.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-07
hammassärky sairaus
Ruotti
tandvärk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hammastauti
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
hammaskräämä kotitalous lainasana
Ruotti
tandkräm
Suomi
hammastahna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
B. Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
raini
Ruotti
elak, stygg
Suomi
häjy
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-07
kuuhainen luonto
Ruotti
skugga
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-04
kuukkahainen eläin lintu
Ruotti
lavskrika
Suomi
kuukkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka, Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-10-04
kuorustaa vaate
Ruotti
rulla upp, rulla ner, vika (tex skjortärm)
Suomi
kääriä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Lohijärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Kuorustaa saaphan varret. Vittanki: Kuorustaa peskiä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuoristaa.
Lähde
I. Tuovinen, Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
vierkku lainasana-saame poronhoito
Ruotti
snurrande trissa, tafs i fiskedrag, snurrande koppling i rens dragögla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Petsamo, Sodankylä, Kittilä
Lähde
Anthoni, Tiesmaa, Artimo, Koskimies, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
tvinnata lainasana kalastus
Ruotti
tvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Birger Winsa Ruottin lekand ja tafs on vierkku. Mulle outo lapsuuven kalastusaikana. Saamen kielen laina. Luulen. Met sanoima tafsi. Siinä on klupu joka suojaa ettei liina tvinnainu. Se pyörivä klupu on vierkku. Tvinnata taitaa olla vierasta suomen kielessä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-03
kuoristaa vaate
Ruotti
rulla upp/ner (ärmar, stövelskaft)
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kuoristaa paijan hiat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuorustaa. Sannolikt båda formerna.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-03
syöpä kalastus sananlasku hyönteinen
Ruotti
flygfä, bitande insekt,
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Nilivaara, Torrivaara, Kittilä
Esimerkki
Nilivaara, Torrivaara, Kittilä: Syöpä tullee kevväilä. Ensin näkkeee kirsisääskiä, mutta net ei pure. Sitten tullee pari miljaartia syöpää: sääskiä, paarmoja, hytyäisiä ja mäkäriä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sanaparsi: Tuli syöpä säästäjälle. Merkitys?
Lähde
B. Winsa: ordbok, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-29
kolo
Ruotti
märke, grop (i träd, ej hål); ful
Suomi
pilkku; kuoppa: ruma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Soutujärvi-Skaulo, Nattavaara; Pempelijärvi, Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koro
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-29
kummakki
Ruotti
bägge
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Kummakki olthiin myötä = bägge var med.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonym till molemat.
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Tallennin user3423158
Muokattu
2024-09-29
joo ilmanki ilmaus
Ruotti
jo självklart; uppenbart
Suomi
joo tietysti
Sanaluokka
interjektio
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-29
kryyvimaa lainasana kotitalous
Ruotti
grönsaksland, trädgård
Suomi
puutarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Soutujärvi, Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Birger Winsa. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-28
trääkoorti luonto lainasana
Ruotti
trädgård
Suomi
puutarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kryyvimaa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
hurtuuki slangi nainen lainasana vaate
Ruotti
huckle, sjal
Suomi
huivi, liehuva vaate, havilinen leninki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Fler ord: havilinen, simhaus, hatura, kläppi, naakia, naakata,, toopi, plompuuki polsterinpäälinen,klasisilmät, klosetti, pärmi, nättinki, toppineula, jo ainaki, hiljastua, primhauttaa, priihmauttaa, preivi, sunkhaan, unheuttaa, hihot, jälkhiin, klaakottaa, prämhäyttää, välhin, välleen, pruuvit, lämhäyttää, kruuvata, mookata, ookata, henttari, fati, sokkeri, pännä, följy, knappi, topata (pullaa), toppasohva, matrassi, löystäkki, pranstaaka, yhtehnään myöthäänsä, konstvärkki, takstooli, nuuka (tarkka), sole niin nuukaa, hollari, kuelma, kuelmatikut, paisteklasit, kilottaa, kompiainen, killata, kranni, tikkutröijy·
Lähde
Facebook. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
kursu luonto itäsuomi lainasana-saame
Ruotti
ravin, dal med branta klippväggar
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö
Esimerkki
Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto: piston kurssuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame östfinska, kursu naturnamn naturbäck, låglänt dal med bäck, låglänt blöt sänka; östfi kurso blött ställe, blöt sänka (A Salminen k 1547, SMSA). Dal med å el kallkälla längst ner.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-25
kokko satu sananlasku itäsuomi lintu
Ruotti
kungsörn, Aquila chrysaetos
Suomi
kotka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Ylitornio, Alatornio, Vettasjärvi, Täräntö, Parakka, Vittanki
Esimerkki
Parakka: Kymmenestä kynnestä se kokkoki syöpi. Hakanen: Merikokot ja kokot.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Finska maakotka. Hävdas ta småbarn ur vagga, tar renkalvar och får. Stfi maakotka. Latin Aquila chrysaetos. Kokkoki parhaat kynsistä syöpi.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
kiipan kaappaa ilmaus
Ruotti
nätt och jämnt
Suomi
juuri ja juuri
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Nipin napin/kiikun kaakun. Soli siinä ja siinä. Just ja just
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
koste/t/ vesi
Ruotti
eda, bakvatten, bakström
Suomi
takavirta, koste, pyörre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti1, Järämä2, Ullatti2, Kainulasjärvi1, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Raisinvuono, Rovaniemi, Inari; Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Karunki, Ylitornio, Arpela, Sieppijärvi, Vittanki
Esimerkki
Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Pajala, Karunki, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Ylitornio, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pyörre id. Dialektalt svenska: agga.
Lähde
Artimo, Paloheimo, Isoniemi, Rapola, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24