Uutisia

hotti ihminen
Ruotti
tokstolle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Ja se pirun hotti. Den jävla token.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pörrö
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Tallennin user3423158
Muokattu
2024-07-12
laukupuoli rakennus termi
Ruotti
vindskydd
Suomi
laavu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.; Kolari
Esimerkki
Kolari: laukupuoli.
Lähde
Tallennin Itkonen, Söderena
Muokattu
2024-07-10
imet jellivaaransuomi näkymätön maailma
Ruotti
under, mirakel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Imetjoki som flyter genom det gamla gruvområdet Nautanen är idag totalförstörd och förgiftad. Ingen tar på sig ansvaret att sanera vattendraget vilket innebär att Linkkajoki fortsätter att pumpas full med tungmetaller år in och år ut.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.
Muokattu
2024-07-07
nestori lainasana nimi ihminen mies
Ruotti
nestor, ålderman, patriark
Suomi
nestor, kylävanhin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Monissa kylissä oli yks nestori, kylän patriarkki. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää
Muokattu
2024-07-06
lauhta vene
Ruotti
flotte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lautta
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Tallennin user3423158
Muokattu
2024-07-04
straksit jellivaaransuomi vaate
Ruotti
hängslen
Suomi
traksit
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara, Järämä-Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Även ett låneord i sin tur till den svenska dialekten i bygden: straksar.
Muokattu
2024-07-04
piisinperäkakko ruoka
Ruotti
ett särskilt ojäst mjukt bröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44
Muokattu
2024-07-03
ruisrieska ruoka
Ruotti
rieskabröd av rågmjöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44
Muokattu
2024-07-03
lapinkakko ruoka
Ruotti
bröd som rostas direkt på glöden
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Lähde
Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44. Tallennin Tuurikarhu
Muokattu
2024-07-03
talvisilmät ihminen näkymätön maailma ilmaus keho lainasana-saame
Ruotti
vinterögon, onda avsikter
Sanaluokka
substantiivi substantiivi monikko
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen förr
Kulttuuri taustaa sanasta
Talvetjalmet på Lulesamiska. En man reste från Jokkmokk över fjällen till Kaalasluspa och stannade över natten i en nybyggarstuga. Mannen kunde finska ganska bra men talade inte om det. På kvällen sade den ene av männen som bodde i stugan till den andre på finska: 'Hur ska vi göra med den här?' Då sade den andre, att han på natten skulle ge honom vinterögat. Mannen från Jokkmokk, som hade pengar på sig, gick då ut och flydde sin väg, ty han förstod att 'vinterögat' betydde en 'bösskula' (Sirkas lappby.)
Lähde
Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44. Tallennin Tuurikarhu
Muokattu
2024-07-03
polttiainen itäsuomi kasvi lääke
Ruotti
brännässla
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord, östfinska, polttiainen s växt, Urtica, Culex (L Vornanen k 4329, SMSA). polttianen s nokkonen (k 4091, SMSA). Brännässla vid hus och gärdesgårdar. All Nässla driver urin och renar bloden, i Lungsot och Skjörbjugg nyttig, hälst vårtid, då intages utpressad saft av späda Nässlor i vassla: eller brukas dekokt av Nässle-rötter en näfwa til en kanna wattn något inkokt och drucket några glas om dagen. Med färska nässlor brännas lame och borttagne lemmar; äfwen fötter wid upstigen Podager. Om wåren ätas de til grönkål: torkade nyttjas de til boskapsfoder... ...Om stjelkarna på samma sätt skötas som lin och hampa, kunna de spinnas och kläder deraf wäfwas. Med decoct af rötterna färga bondhustrur Påskägg gule
Lähde
SMSA. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-07-01
kevakesa vokaalisointu sää jellivaaransuomi
Ruotti
försommar, vårsommar
Suomi
keväkesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Matti Kenttä (1988).
Muokattu
2024-06-29
ovensyrji jellivaaransuomi
Ruotti
dörrkant, dörrspringa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Lähde
Matti Kenttä (1988). Tallennin Tuurikarhu
Muokattu
2024-06-29
varhan jellivaaransuomi
Ruotti
tidig
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Esimerkki
Se oli varhan aamu.
Lähde
Matti Kenttä (1988). Tallennin Tuurikarhu
Muokattu
2024-06-29
peniŋkulma jellivaaransuomi oikea vasen astevaihtelu mitta
Ruotti
mil
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skaulo, Puoltikasvaara förr
Esimerkki
"se on ollu liki Jällivaarhaav viis peniŋkulmaa kantant"
Lähde
Arvid Citrén, Skaulo 1965. Tallennin Tuurikarhu
Muokattu
2024-06-27
kesahauta hautajaiset vokaalisointu jellivaaransuomi uskonto
Ruotti
sommargrav
Suomi
kesähauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Sommargravar var vanligt förekommande i de områden som var långt ifrån närmsta kyrka. Gravarna grävdes upp och flyttades när vinterföret kom. Källa: Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.
Muokattu
2024-06-27
voitelukivi jellivaaransuomi uskonto näkymätön maailma
Ruotti
offersten (smordes med djurfett eller fiskblod)
Suomi
uhrinkivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Voitelukivijä fanns lite här och var i Gällivareområdet förr, bland annat i Ullatti. Källa: Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby.
Muokattu
2024-06-27
Vorma jellivaaransuomi hevonen nimi
Ruotti
hästnamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby.
Muokattu
2024-06-27
arpestyyka etnisyys ihminen rakennus lainasana jellivaaransuomi
Ruotti
arbetsstuga
Suomi
työtupa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Elämä oli kovvaa arpestyykassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.
Muokattu
2024-06-27
Palmo jellivaaransuomi eläin nimi
Ruotti
konamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Källa: Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby.
Muokattu
2024-06-27
Herta, Hertta eläin jellivaaransuomi lainasana nimi
Ruotti
konamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Källa: Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby.
Muokattu
2024-06-27
Mikkala jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi nimi
Ruotti
Mikael
Suomi
Mikko
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby.
Muokattu
2024-06-27
tjorpi jellivaaransuomi ihminen lainasana-saame
Ruotti
vulgär, oanständig
Suomi
vulgaari, sivistymätön
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Ungefär samma som "ruokoton". Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-27
turvetkatto jellivaaransuomi lainasana rakennus
Ruotti
hus med torvtak
Suomi
turvekatto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-27