Uutisia

jyrhämä luonto
Ruotsi
klippudde, -kurva
Suomi
kallioniemi, -mutka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyrinä luonto sää
Ruotsi
muller, åskmuller
Suomi
jyrinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi, Kittilä, Sieppijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara.
Alkuperä
Paloheimo, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyrissä luonto
Ruotsi
mullra, dundra (åska); bullra (i allmänhet)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyristä luonto sää
Ruotsi
mullra, dundra (åska)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Kompelusvaara
Esimerkki
Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: ukkonej jyrisee.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
joki luonto vesi
Ruotsi
älv
Suomi
joki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Vesisaari, Raisinvuono, Jyykeä, Kemi, Kittilä, Kittilä, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
vesi
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Anthoni, Rapola, Paloheimo, Hämäläinen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
joentapanen luonto
Ruotsi
älvaktig
Suomi
joentapainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
jokilinkka luonto
Ruotsi
bäckvattenfall
Suomi
jokiputous
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Kotia tullessa ko olit vetänheet venheet jokilinkan taipalheen yli, niin net siinä 940
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
joenreikä luonto
Ruotsi
skogsglänta med å
Suomi
joen metsänaukko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: mie kattoj joer reikää matalalle.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
jyrkkärantanen luonto
Ruotsi
brant strandkant
Suomi
jyrkkärantanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
jama luonto kalastus vesi
Ruotsi
linje, mötesplats mellan ström och bakvatten
Suomi
missä takavirta ja virta kohtaavat
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi
Esimerkki
Inari, Rovaniemi: harri on kosthej ja virran jamasa.
Alkuperä
Itkonen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
jyrkänne luonto
Ruotsi
brant, stup
Suomi
jyrkkä rinne, jyrkänne, kallioseinämä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
jyrämö lainasana-saame luonto
Ruotsi
djupt ställe under fors
Suomi
hauta kosken alla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
jyvävuosi kotitalous luonto
Ruotsi
skördeår
Suomi
satovuosi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
Hannula. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
lapinvaate etnisyys vaate
Ruotsi
samekläder
Suomi
lapinvaate, saamelaisen vaate
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Moskojärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bd 1429
Alkuperä
J. Johansson, Moskojärvi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
staalo etnisyys eläin näkymätön maailma
Ruotsi
större djur
Suomi
iso eläin
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Större djur är vildren och älg. Stalo betyder annars jätte i den samiska traditionen. En jätte som äter barn och människor, men som är ganska dum.
Alkuperä
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1432 1910. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
staalo shamaani etnisyys näkymätön maailma
Ruotsi
jätte, troll
Suomi
jättiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf, taruhahmo ,jättiläinen, noituudella nostatettava oikeean ihmisen vastustaja, joskus myös ihmissyöjä. Saamen staalo.
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
joenparras luonto länsisuomi
Ruotsi
älvstrand, -kant
Suomi
joenranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, joen parras s 'strandkant'; endast fi Tornedalen (R-L Jutila k 3016, SMSA).
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jankko luonto
Ruotsi
råjord under matjordsskikt
Suomi
raakamaa, ruokamullan alla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
mettänkorju luonto
Ruotsi
skogsskötsel
Suomi
metsänhoito
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Fick för 20 år sedan order om att skogen skulle skötas.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
joenparras luonto
Ruotsi
bäckstrand, -kant
Suomi
joenranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jänkkä luonto
Ruotsi
skogsslåttermyr; myr med liten växtlighet av skog
Suomi
metsäniitty, suoniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Moskojärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-08
jäkälikkö poronhoito luonto kasvi
Ruotsi
renlavrikt område
Suomi
jäkälistö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Poronhoito
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jäkäläkangas poronhoito luonto
Ruotsi
renlavshed
Suomi
jäkäläkangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Meän kieltä 1986: joka oon väylän ja Pukasen välissä oikhein hyvä jäkäläkangas Laestadius oli, tahtonu, ette lähteä 151
Alkuperä
Isoniemi, Nikupeteri. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
nelilaita vene
Ruotsi
båt med fyra bord
Suomi
nelilaitanen vene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kaksi- kolmilaita
Alkuperä
Miettinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08