Uutisia

jokivarsi luonto
Ruotsi
älvstrand
Suomi
jokivarsi, joenranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Paloheimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
jokihaara luonto
Ruotsi
älvförgrening
Suomi
joenhaara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
juppura luonto
Ruotsi
sten el kulle som omges av ngt annat och skjuter upp; kulle, sandbacke
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne, kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Inari, (ylheinen)
Alkuperä
Artimo, Hämäläinen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
joenvierusta luonto
Ruotsi
området närmast å
Suomi
joenläheinen alue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
jupukka luonto
Ruotsi
liten brant kulle
Suomi
pieni jyrkkä kukkula, mäki
Sanaluokka
erisnimi substantiivi
Paikkoja
Parakka, Sieppijärvi
Esimerkki
Parakka, Sieppijärvi, Sieppijärvi: töötänny semmoisia jupukoita maa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käytethään välistä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
jokinen vesi luonto
Ruotsi
älvliknande å
Suomi
pieni joki, suuri puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä: pieni jokinen siinä.
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
jokilalva luonto
Ruotsi
bäcks början
Suomi
joenlähde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
jupukka luonto jellivaaransuomi
Ruotsi
liten utskjutande kulle i fjäll
Suomi
vuorenkukkula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi, Täräntö, Kompelusvaara: (länsiläisten sana, sama ku tieva).
Kulttuuri taustaa sanasta
jellivaaransuomi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
jupura luonto
Ruotsi
sten el kulle som omges av ngt annat och skjuter upp
Suomi
kukkula, kallio (erikoinen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: tieva, mätäs, kivi jupura.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
jutokylmä poronhoito luonto sää
Ruotsi
lämplig kyla för renrajd
Suomi
poronsiirtokylmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jutopiiri luonto poronhoito
Ruotsi
förflyttningsområde
Suomi
siirtymäalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto piiri
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
johtotähti luonto
Ruotsi
ledstjärna
Suomi
johtotähti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyleä luonto
Ruotsi
stenig plats
Suomi
kivinen paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s-oli jylleissäki ku hullupäinen.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyleä luonto
Ruotsi
gropig, stenig, ojämn, skrovlig, och frusen
Suomi
käheä, karkea, epätasainen, kuoppanen, kivinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, Täräntö, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi, Jellivaara, Arpela, Muonio, Kompelusvaara
Esimerkki
Enontekiö, (ylheinen): kyllä nyt on jyleä aijaa. Täräntö: jyleä tie. Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi, Jellivaara, Arpela, (ylheinen), Muonio, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara: jyleä tie.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jyljä t ex ännu snöfri väg under senhöst
Alkuperä
I. Tuovinen, Koskimies, Itkonen, Airila, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jylikki luonto
Ruotsi
gropig, stenig, ojämn, skrovlig, och frusen (t ex ännu snöfri väg under senhöst)
Suomi
kuoppanen, kivinen, tasaton, jäätyny maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jylistä luonto
Ruotsi
bullra, mullra (åska)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: ku s-oon kerram pantu luomapäivänä jylisemhän.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jamoa itäsuomi luonto vesi sää
Ruotsi
bli molnigt strax efter regn, uppstå regnmoln
Suomi
pilvistyä sateen jälkeen, uusia sadepilviä kokoontuu
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord östfinska, jamoa v 'bli molningt'; endast i nordfi och sydöstfi (P Silvola k 2940, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-10
jyljä luonto
Ruotsi
gropig
Suomi
kuoppanen, epätasanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi: Jyljä tie.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jokitermä lainasana-saame luonto
Ruotsi
bäcks backe
Suomi
joenmäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jylkkyä luonto
Ruotsi
knaggla, skumpa, hoppa (fordon på gropig väg)
Suomi
hyppiä, hätkähtää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jylkyttää luonto
Ruotsi
skaka, hoppa, rassla (om transport på gropig väg)
Suomi
helistä, jyristellä, kalista, kalistella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: kuoppanen paikka, tiellä jylkyttää.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyllä, jylläs lainasana-saame luonto vesi
Ruotsi
brant fors
Suomi
kurkkio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa köngäs
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyllästää luonto
Ruotsi
bullra, mullra (t ex åska)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ulkona jyllästää luonnovvoima.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jynkkypilvi luonto sää
Ruotsi
mörkt och bulligt regnmoln
Suomi
tumma ja pullainen sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10