Uutisia

jokijärämä luonto vesi
Ruotsi
lugnt sel i en å mellan två forspartier
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”syvä tyven jokilaajentuma kosken alla.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
jatunintarha termi satu näkymätön maailma
Ruotsi
jättars trädgård, en labyrint av stenar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Ruija
Kulttuuri taustaa sanasta
”pyöreistä nyrkkikivistä ja isommistakin ladottumonisokkeloinen pyöreätarha, tavataan Pohjanlahden rantamilla ja Tornionlaaksossa metsissä ja vuorilla, jopa Ruijassakin aina Varankivuonon rannoilla. »Vanhat pakanalliset ihmiset siinä käyneet oikeutta, se oli heidän oikeuspaikkansa.»” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
höösmanni kalastus mies työ
Ruotsi
fiskebåtens förman/kapten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Ruija
Kulttuuri taustaa sanasta
Syftar i huvudsak till Ruija. ”kalastusveneen päämies Ruijanmerellä” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
huutonimi ihminen nimi
Ruotsi
smeknamn, släktnamn, öknamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”sukunimi »Huutonimi on se, miksi ihmistä käsketään.»” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
hirsileippo puu rakennus mitta työ
Ruotsi
något om längd på stockar till timring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”hirsiaidan salvostettu hirsien pituinen osa.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
haleva luonto puu
Ruotsi
sälg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari
Kulttuuri taustaa sanasta
”Raitaa ne kuttuvat halevaksi” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
haari mies kieli
Ruotsi
far, fader
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittillä
Kulttuuri taustaa sanasta
”Kittilässä aivan yleisesti h f:n (v:n) sijassa; niinpä:»hati» (fati), »hiiliä» (fiiliä), »haari» (faari). - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
asentokuusi luonto mies puu
Ruotsi
tillfälligt boende för vildmarksmän, ex. vid en gran
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”erämiesten tilapäinen oleskelupaikka” ”Kuusen juurella nuotiolla vietetään yö.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
arinakivet kotitalous rakennus
Ruotsi
stenar som gräns till/runt den öppna spisen på bottenvåning
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”tulisijaa rajoittavat kivet permannolla” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
Akamellan äijät uskonto hautajaiset satu näkymätön maailma
Ruotsi
de osaliga andarna på Akamella kyrkogård
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
Undertecknad har en del förfäder begravda på denna plats. ”Akamellan vainajat, haltijat.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
ajohärkä poronhoito eläin työ
Ruotsi
kör-ren (härk)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
aapa luonto jellivaaransuomi lainasana-saame
Ruotsi
myr
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
verkki jellivaaransuomi kotitalous
Ruotsi
pryl, sak
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
veki ihminen jellivaaransuomi etnisyys
Ruotsi
folk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
ä>e
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
uskuhta ihminen uskonto jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
att tro
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tuovustaat jellivaaransuomi kalastus vesi työ
Ruotsi
ljustra (lax)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tuoret ruoka jellivaaransuomi
Ruotsi
färsk, fuktig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tietaat ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
veta, ha vetskapen
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tenne jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
hit
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tarpot, tarpoot ihminen jellivaaransuomi vesi
Ruotsi
traska, pulsa, plumsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tahki poronhoito jellivaaransuomi vaate
Ruotsi
rock, överrock, samerock av renskinn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
syötat ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
att äta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
svila, sviila lainasana jellivaaransuomi työ
Ruotsi
fil
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
speieli lainasana jellivaaransuomi kotitalous
Ruotsi
spegel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11