Uutisia

nilkkakengässä länsisuomi vaate
Ruotsi
strumplös i skor
Suomi
sukkaton kenkä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Birger Winsa Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord nilkkakengässä ad, strumplös i skor; endast sydöstra Tavastland, Nordösterbotten och nedre Tornedalen (R Ahlholm k 5493, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2017-01-30
> lisää
aselaita vene länsisuomi
Ruotsi
nedersta båtbord
Suomi
venelauta
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; s 'båts nedersta bräda'; endast fi Ylit och Alat (H Kangas k 3287, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2017-01-30
> lisää
pohjanmeri pallaa luonto länsisuomi
Ruotsi
norrsken som vandrar
Suomi
revontulet
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pohjanmeri pal(l)aa, lainehtii v 'norrsken som rör på sig'; endast i fiG (E Kalliala k 1114, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-01-30
> lisää
aitta rakennus länsisuomi
Ruotsi
härbre
Suomi
aitta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Härbre av stolptyp el knutlåsning i grunden. Västfinsk modell i Tornedalen.
Alkuperä
Vuorela 1975:360f. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-01-30
> lisää
kiitos sananlasku
Ruotsi
tack
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, sillon ei kiitoksia tehä (hautajaisissa), Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, oman suun kiitos maistuu paskale
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hämäläinen, Paloheimo
Muokattu
2016-08-26
> lisää
vaulu kotitalous puu
Ruotsi
vidjeögla
Suomi
vaulu
Paikkoja
Pudasjärvi: Livo, Pärjänsuo, Pärjänjoki
Kulttuuri taustaa sanasta
monessa käytössä menneinä aikoina. Enoni Voitto Vähäkuopus tiesi, että hevosreen jalaksen alle laitettava hidastin oli nimeltä vaulu. Pudasjärvellä Livolla, sekä Pärjänsuolla on Mutkavaulu-nimiset paikat. Pärjänjoella Mutkavaulu tarkoittanee vanhoja mutka
Alkuperä
Barbro Nygård. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-06-11
> lisää
karkottaa ihminen
Ruotsi
fösa på, fösa, köra bort, fösa undan
Suomi
karkottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, Vittanki: net jotka karkottavat takkaa.; Pempelijärvi
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-14
> lisää
ovipraati ihminen
Ruotsi
dörrprat
Suomi
ovipuhe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Halmheela
Esimerkki
Ovipraatia puhuthaan kun vierhaat on lähössä. Saatethaan heät ovelta biilhiin ovenpraatin avula.
Alkuperä
Roland Jatko från Halme och Ruotkomaa.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-14
> lisää
kavota
Ruotsi
tappa, förlora, mista
Suomi
kadota
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-14
> lisää
kaotella
Ruotsi
förlora, mista då och då
Suomi
kadotella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-14
> lisää
kajottaa
Ruotsi
tappa, förlora, mista
Suomi
kadottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-14
> lisää
hävitä jellivaaransuomi
Ruotsi
försvinna spårlöst, förlora, mista; dö
Suomi
hävitä, kadota, kuolla
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Nattavaara, Nattavaara: hävii jos joku surmaintuu methän, kuoli eli semmosta, Nattavaara: lehmä aina hävii siinä (impf), Nattavaara: lehma hävii methaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans hävii Jellivaarassa ja olletikki Nattavaarassa.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2016-04-14
> lisää
kaottaa shamaani jellivaaransuomi
Ruotsi
tappa, förlora, mista
Suomi
kadottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Svappavaara
Esimerkki
Jellivaara, se (saivo) saattoi kalansak kaottaa Svappavaara (taikalaulu), ja sen jos kaotat sie et ole ennaa ittesti naham pitaja, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara, kaotti sen ja kuoli sinne
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kaottaat Jellivaarassa
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-14
> lisää
ämmäntuhnu kasvi
Ruotsi
gammal röksvamp
Suomi
kuukunen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans ämmänpieru
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-07
> lisää
ämmi nainen
Ruotsi
mormor
Suomi
isoäiti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-07
> lisää
viljastaa metsästys
Ruotsi
jaga
Suomi
metsästää, pyytää
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-07
> lisää
vatripaaka, vaateri kotitalous
Ruotsi
vattenpass
Suomi
vatupassi
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
vatupassilla mitattu
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-07
> lisää
vatukka ruoka
Ruotsi
åkerbär
Suomi
mesimarja
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-07
> lisää
haluta
Ruotsi
vilja, ha lust
Suomi
haluta
Paikkoja
Markitta
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-02-27
> lisää
Ulu jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi mies
Ruotsi
Olof, Olle
Suomi
Olli
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans Uluu
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-02-06
> lisää
franskalainen lainasana alkoholi lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
fransk konjak
Suomi
konjakki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birgit Löfroth. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-02-06
> lisää
karra ruoka lainasana
Ruotsi
godis, konfekt
Suomi
karkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skogås, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska karamell.
Alkuperä
Ernst Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-01-10
> lisää
jähtyä
Ruotsi
avsvalna
Suomi
jäähtyä
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Ruija,; Parakka
Esimerkki
Parakka: Ja ku se on jähtyny.
Kulttuuri taustaa sanasta
jäähtyä: IS jäähtyä, LS jähtyä
Alkuperä
Leif Nerdrum. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-12-14
> lisää
honottaa ihminen
Ruotsi
tala nasalt
Suomi
honottaa, puhua nenän kautta
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. puhua nokan kautta ko on nuha, t ex vid snuva.
Alkuperä
Leif Nerdrum. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-12-14
> lisää