MEÄN SANA
Ruotsi
fiskben
Suomi
ruoto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi: peukalo sohloinhel lähti pois.
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2012-09-18
Ruotsi
översta timring i gavel
Suomi
vuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2012-09-18
Ruotsi
luftstrupe
Suomi
kurkku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: mennee väärhän kurkhun., Svappavaara: sitte kurkula siothan kiini.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Muokattu
2012-09-18
Ruotsi
trana
Suomi
kurki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kittilä, Täräntö, Vettasjärvi, Täräntö, Parakka, Alatornio, Ylitornio, Kolari, Muonio,; Kittilä, Parakka
Esimerkki
Kittilä: tullee pohjasia eli satheja kun kurjet huutaa. Parakka: ku kurki keväälä huutaa se tullee pohjastuuli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Latin Grus grus
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Syrjänen, Tiesmaa, Liljeblad, Paloheimo, Artimo
Muokattu
2012-09-18
kurkistella
Ruotsi
sträcka på sig, sträcka ut, stå på tå och söka nå ngt; tjuvkika, plira, titta
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi, Kemi, Yrttivaara: sielä se kurkisteli nurkan takana.
Alkuperä
Wennström.
Pannu muistiin Birger Winsa, Paloheimo
Muokattu
2012-09-18
Ruotsi
sjuklig
Suomi
sairas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: sittä se on sairaloinev vähä aina., Kemi (kirjak. ei aiv. tav.), Rovaniemi sairaloinen
Kulttuuri taustaa sanasta
sairasapu ver. tav.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Kaarakka, Hämäläinen
Muokattu
2012-09-18
Ruotsi
sjukling
Suomi
sairas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Tavalinen sana
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2012-09-18
Ruotsi
tanig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: semmonen hoikka kuiri.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2012-09-16
Ruotsi
sked; rysk sked
Suomi
lusikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, kuiri s 'sked'; endast i fi Alat (O Arohonka k 4809, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo, Sipola
Muokattu
2012-09-16
Ruotsi
blåbär, blåbär som färgämne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Raisinvuono, Jyykeä, Jukkasjärvi, Parakka, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Kemi, Raisinvuono, Jyykeä, Jukkasjärvi, Parakka, Täräntö, mustikasta tehhään kräämää, Kompelusvaara, se piethiin ettei niitä saata säilyttää (mustikka)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa voimustikka Användning. Blåbären äts med fördel färska, men används mest till sylt, kräm och soppa. De såldes förr på apoteket, Baccæ Myrtilli, som medel mot feber. Nyman (1868) uppger att de "efter olika behandlingssätt, färga blått, violett och rött". Riset kan användas som garvämne vid läderberedning och bladen kan användas till te.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Miettinen, Rapola, Liljeblad
Muokattu
2012-09-16
sielulinen olento
uskonto
Ruotsi
själsligt väsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Paavola
Muokattu
2012-09-15
Ruotsi
själ
Suomi
sielu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Adverb, sielulisesti/själsligt
Alkuperä
Meänkielen sanakirja..
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2012-09-15
Ruotsi
pulsa, traska, plaska i vatten och myrar; skrämma fisk i nät
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Sieppijärvi,; Kittilä, Rovaniemi, Sieppijärvi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi, Sieppijärvi: heinänteossa tarvothiin.
Muokattu
2012-09-15
Ruotsi
fälla
Suomi
kaataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Ne vanhat ukot sano, että ? ei pijä ampua, se ei sitte pyssy sorra [saalista].
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu: rt # rr
Alkuperä
Jukka Korva.
Muokattu
2012-09-15
porstua: olla lyhyt porstua
ihminen
Ruotsi
ha kort stubin
Suomi
suuttua helposti
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2012-09-14
Ruotsi
farstukammare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
maito ja ruoka kamari
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2012-09-14
tehhä lapsia jalkheelta
lapsi
Ruotsi
föda barn utom äktenskapet
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Enontekiö: Maija teki tyttöj jalkheelta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används ibland
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2012-09-14
Ruotsi
gränslöshet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: se on niin ääpätöntä pumpulia, vaates se on ääpätön. Kainulasjärvi: se on ollu juuri äärettömyyessä se varkaus (saamelaiset).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2012-09-13
äärimäinen
Ruotsi
överdriven
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Täräntö1: äärimäinen faari.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-09-13
ääpätön
Suomi
mitätön, olemattoman pieni
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2012-09-13
ääpätön
Ruotsi
kraftlös, orkeslös, oduglig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kilvo
Esimerkki
Kompelusvaara, Kompelusvaara: riimi se on äääpätön karitta.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-09-13
ääpätöin
Ruotsi
kraftlös, orkeslös, oduglig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2012-09-13
Ruotsi
låta, ljuda, tala
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Svappavaara, Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Svappavaara: kolu ääni se on (äpären).
Kemi, Rovaniemi, Kittilä: hän äänsi sitte. Kittilä, Kompelusvaara: kun ei se puhu mutta äänen päästää.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Liljeblad
Muokattu
2012-09-13
Ruotsi
glödande kol (bak i ugn)
Esimerkki
Kompelusvaara: ku om pesän vetäny, ja sitte jos jääpi sinne yksi hiili pilkimhän, se sanothan ette jo tullee hetì viehraita, viehraansilmä om pesän perässä.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2012-09-11