Uutisia

öhkässä ihminen
Ruotsi
hosta
Suomi
yskiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi, kylmilä ilmoila rykässy eli öhkässy, Kemi: ei niilä kylmilä ilmoila rykässy, ei öhkässy.
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
Muokattu
2012-09-09
> lisää
keskonen
Ruotsi
avbruten (tråd)
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jääpi villa kätheen, keskoseksi.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2012-09-09
> lisää
keskonen synnytys lapsi ihminen
Ruotsi
dödfött barn, missfall; odöpt barn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kainulasjärvi, Kuusihuornas1, Ullatti1,; Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara: saapi keskosen.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa äpärä, för tidigt fött spädbarn, informanten/-erna känner ej till ordet, Nattavaara, Nattavaara2
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo, Isoniemi, Paavola
Muokattu
2012-09-09
> lisää
pierettää ihminen
Ruotsi
ha behov att prutta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2012-09-08
> lisää
kengäs vaate
Ruotsi
skoämne, av ett läderstycke utskuren skosula och sidor; skosula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kainulasjärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Lohijärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo, Liljeblad, Artimo
Muokattu
2012-09-05
> lisää
kengittää itäsuomi rakennus hevonen
Ruotsi
sko en häst; lägga ny timringsvarv i hus
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kemi, Kittilä,; Markitta
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, kengittää v 'förnya grundtimring i byggnad'; endast i fi Tornedalen (R Ahlholm k 5498, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin J. Josefsson, I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Hämäläinen, Mattila
Muokattu
2012-09-05
> lisää
kengäs itäsuomi vaate
Ruotsi
skosula; skoämne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-09-05
> lisää
pihlajanmarja ruoka lääke näkymätön maailma
Ruotsi
rönnbär
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, kusiumpheen pihlajanmarjoja, veen kans, että se tullee vetheev voima, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Användning. Rönnbärsgelé är välbekant, men förr syltades också frukterna eller användes vid brännvinsbränning. Rönnbär ansågs vara verksamt mot såväl njursten som skörbjugg. Veden gav bra slöjdvirke och bladen utnyttjades som vinterföda till boskapen. Rönn odlas ofta i parker och trädgårdar och flera olika namnsorter förekommer, till exempel sötrönn ('Edulis') och pelarrönn ('Fastigiata').
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka
Muokattu
2012-09-05
> lisää
ahmajäsen keho poronhoito
Ruotsi
plats mellan sista nackkota och huvud (ren)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: ahmajäsen se on siinä niskakiirheessä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kiljansilmä. Plats där järv först hugger när den tar ren
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Tuovinen
Muokattu
2012-09-03
> lisää
kätky itäsuomi lapsi
Ruotsi
vagga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa liekku, kehto västfi, kehto s vagga'; östfi kätkyt id (ALE 418, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2012-09-01
> lisää
ruoho, ruuho kasvi
Ruotsi
gräs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara9, Ullatti1
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-08-30
> lisää
Aamula kulkee persettä myöten, illala etheenpäin.
Ruotsi
Går baklänges på morgonen och framlänges på kvällen
Kulttuuri taustaa sanasta
Uunin pelli / Ugnsspjället
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
> lisää
aamu/v/yö
Ruotsi
strax före gryning
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
morgonsidan (av natten)
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
> lisää
aakkosansa metsästys
Ruotsi
snara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
a-formad
Alkuperä
Meän kielen sanakirja (Kenttä/Wande). Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
> lisää
uusimaito länsisuomi kotitalous ruoka
Ruotsi
nymjölk från ren el ko av nykalvad ren el ko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, terni on se ruoka joka keitethään uuesta maijosta tai nenämaijosta
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, uusimaito s 'första mjölken efter kalvning'; endast mellersta och norra Tavastl och Sydösterbotten och nordfi; allmänfi ostmjölk; östfi pihkamaito m fl id (ALE 331, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2012-08-29
> lisää
suoria, suorasta
Suomi
ottaa (Mie siittä heti suorasin laatikollisen saipuaa.)
Muokattu
2012-08-26
> lisää
suopua
Suomi
suostua, tottua, alkaa tykätä
Muokattu
2012-08-26
> lisää
sunkhan, sunkhaan
Suomi
kai, ei sunkhan, ei kait
Muokattu
2012-08-26
> lisää
sumput
Suomi
kahvinsakat
Muokattu
2012-08-26
> lisää
sumpata
Suomi
pussata
Muokattu
2012-08-26
> lisää
suljuta, suljata
Suomi
sotkea
Muokattu
2012-08-26
> lisää
suljupuntari
Suomi
sotkeva, ryötästi syövä
Muokattu
2012-08-26
> lisää
sulju
Suomi
märkä lika tai lima tai vastaava, kalan perkausjäte
Muokattu
2012-08-26
> lisää
suklaamaito
Suomi
kaakao
Muokattu
2012-08-26
> lisää