MEÄN SANA
Ruotsi
duglig, ypperlig, prima
Suomi
kelpaava, hieno, hyvä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja; Raisinvuono, Rovaniemi, Kittilä, Kemi
Esimerkki
Raisinvuono, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kemi: Ei se taija kaksista olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jyykeä: Ei se ole kaksista. Ei käytetä sen pusiitiivisessa merkityksessä. Ei sanota ette se on kaksinen, kun jellivaaransuomessa. Vertaa kakksi.
Alkuperä
Paloheimo, Meriläinen, Anthoni, Aejmelaeus, Rapola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-10
Ruotsi
den som i sångkören, som sjöng under nyårsnatten, stängde dörren efter ett besök hos ngn man sjungit hos
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2022-01-08
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Koskapa pihturim om kiitoksen saanu? Ku joku moitti pärheempitäjää ja hän vastasi.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-08
hishuuksissa: olla hishuun, olla hishuuksissa
ihminen
Ruotsi
vara tyst, lyhörd, försiktig; uppmärksamma moral och seder
Suomi
olla hiljaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kyllä nuotkin pitäisit olla hishuuksissa Kassa: Hissuksheen oon pikku hiljaa, hiljaa, äänettä ja hithaasti, rauhalisesti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kantasana hishuus? Kans olla hishuuksheen.
Alkuperä
Bengt Pohjanen i Meänmaan Kieliraati.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-06
pitäis panna sen vithuun takasi ja nussii uuvesti.
ilmaus
sananlasku
Ruotsi
mycket grovt uttryck om någon som är fullständigt hopplös/värdelös på något. Att personen behöver byggas upp från grunden igen.
Paikkoja
Purnu-bygden
Esimerkki
Kyllä pitäis panna sinut vithuun takasi ja nussii uuvesti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vågar ej översätta denna fras ordagrant här. Hyvinki alentava sanonta jota ei ees sovi kääntää ruottiks.
Alkuperä
Purnulaiset. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-05
Ruotsi
mycket grovt uttryck om någon som inte lyssnar/saknar fokus eller engagemang.
Paikkoja
Purnu-bygden
Esimerkki
S´olet niinku vithuun nukkunu. Kainulesjärvessäki sanothaan näin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vågar ej översätta denna fras ordagrannt här. Hyvinki alentava sanonta. Ei sovi kääntää.
Alkuperä
Purnulaiset. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-05
Ruotsi
pelargonia
Suomi
pelargoni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
2005-12-15 Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-05
Ruotsi
plåsterdeg av mjöl och sirap
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Syreeni uudenaik. harv.
Alkuperä
Kaarakka. Nedtecknat av Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-05
Ruotsi
syrén
Suomi
syreeni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-05
seeteri, seekeli
uskonto
Ruotsi
fanken (mild svordom)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Tuo seeterin kone, sanoi Winsan-Jussa Larvenista.
Alkuperä
Winsan-Jussa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-04
muserus
työ
Ruotsi
smulning, krossning
Suomi
murskaus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa museros.
Alkuperä
Miettinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-04
Ruotsi
höhässja
Suomi
haasio
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Nattavaara4, Pålkima1, Nattavaara1, Nattavaara2, Nattavaara3, välistä sanottiin rehtu, sama asia? rettu on sama, Sakajärvi1, rehto ja haasio,
Kulttuuri taustaa sanasta
6 slanor (seivästä eli ulkua) med 30 cm mellanrum, 3 m hög, borrade tappar i stolparna, 2 stolpar per hässja, 2 hässjor = 3 stolpar, vertaa leippo id, lehtihaasio lövhässja, rakenus två hässjor. Haasio informanten/-erna känner ej till ordet, Ullatti1.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2022-01-01
Ruotsi
hösläpa, höbärare av slanor
Suomi
paarit
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta
Esimerkki
Hösläpa av 2 slanor med tvärslån rakt över bakdel.
Alkuperä
Markitta. Lars Lampinen, Unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-01
ojeti
Ruotsi
rakt
Suomi
suorasti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkieli; Jukkasjärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi: Mie menin ojeti siitä ku olin opas.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-01
Ruotsi
Valkamaa
Suomi
Valkamaa
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985.
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2022-01-01
Ruotsi
Venevalkama
Suomi
Venevalkama
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Venevalkama finns i Pärkämälahti i Kalixälv.
Alkuperä
Nils Gramner, Kainulasjärvi..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-01
Ruotsi
mannagrynsgröt
Suomi
mannapuuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi, Simo
Alkuperä
Hannula, Miettinen, Räsänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
mannagrynsgröt
Suomi
mannapuuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mannapuuroa söithiin uuvenvuenaattona ja pääsiäisenä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Åts till nyårsafton och påsk
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
nyårsafton
Suomi
uudenvuodenaatto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Stenungsund/Yrttivaara
Esimerkki
Unelma Mäki: Hellän päälä sulatethiin tina kauhassa ja ämpärhiin tyhjenethiin kauha. Jos tuli rosoa, se taisi olla sairautta tulevana vuona, joku taisi tietää rahhaaki, en vain muista, mikä...
Alkuperä
Bror Wennström 1942, Väylänvartisten sanakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
plats, ställe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kainulasjärvi, Täräntö, Arpela, Parakka, Jukkasjärvi, Vittanki
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Täräntö, Arpela, (ylheinen), Parakka, Jukkasjärvi, Vittanki, Parakka, Jukkasjärvi: On sielä suomalaistaki ny jossaki paikkaa. Täräntö: Missä paikkaa se paras kala on kaikissa vesissä (pään ja hännän välissä).
Kulttuuri taustaa sanasta
https://ma-paikannimet.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=8db37b4b36c6492cb9778128ceb77989&fbclid=IwAR3dXw-eH7tvIp4cdpMQJTkTyUW929WK-0YIU_geTwHjsfjhu1sFjpsa9pw
Alkuperä
I. Tuovinen, Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
tid för potatissättning
Suomi
perunan istututusaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi; Lars, Vanhaa
Esimerkki
Lars Mäki: Första Maj-n aikana ! Jos aiko varemin istuttaa (panna). Maahan ei saanu panna ennenko talon (vanhaa ihminen) kävi avvojaloin polkasemassa, vähän niinku pyöhräyttämällä syvemäle valmisheen karhithuun multhaan! Sanoit että lämpimän maan istutus viikkoaki myöhempi sauttaa kylmän maan ja saapii ennenki syömäpotut !
Alkuperä
Lars Mäki..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
Vettasjärvi
Suomi
Vettasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Vettasjärvi
Esimerkki
Sven Erik Knekta: Min koppling till Vettas är via min morfar och mor. Det sägs att den första som bosatte sig i Vettasjärvi var "Ullatinraukka", att han slog ihjäl sin vägvisare för att ingen annan skulle hitta hit. När en annan nybyggare bosatte sig på andra sidan sjön, lär han ha sagt: "Tänk, nu kan man inte ens gå ut och pissa utan att någon annan ser det!". Sedan dess känns redan Vettasjärvi nästan överbefolkat...
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa Ullatti, Nattavaara, Hakanen. Kainulasjärvis första invånare enligt folksagan var samen Paloraukka. Det var vanligt i sagan att man inte ville ha grannar närmare än ca 3 km. På yxhuggs avstånd. Om yxhugget hördes var det för nära. Även S Paulaharju berättar samma historia.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
östfinska
Suomi
itäsuomea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Klikatkaa "östfinska" niin löyättä paljon itäsuomalaisia sanoja meänkielessä.
Kulttuuri taustaa sanasta
SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar i SKES, Suomen kielen etymologinen sanakirja: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
västfinska
Suomi
länsisuomea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Klikatkaa "västfinska" niin löyättä paljon länsisuomalaisia sanoja meänkielessä.
Kulttuuri taustaa sanasta
SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar i SKES, Suomen kielen etymologinen sanakirja: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31