MEÄN SANA
Ruotsi
underteckna
Suomi
allekirjoittaa
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-22
Ruotsi
författa
Suomi
luoda, kirjoittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-22
Ruotsi
författa, dikta
Suomi
luoda, kirjoittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Lauluja sätäthiin talvi-iltoina Kalle sättäsi preivin sinne kunnankontturhiin...
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-22
Ruotsi
skänka; sälja billigt
Suomi
myydä halvalla; antaa ilmaiseksi, lahjoittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Älä kenkkää sitä! Kenkkäävät aivan ilman. Joka kenkätyn kenkkää, se onnensa menettää. Kainulasjärvi: Kyllä se resähtin kenkkää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kenkätä on luultavasti laina r. skänka. Merkitys ei ole suorhaan lahjoittaa, vain antaa eli myyä liian halvala, muitten mielestä. Välistä merkitys lahjottaaki kuuluu.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
Kainulasjärvi
Suomi
Kainulasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, järviläinen; Winsa, Tornedalen
Esimerkki
Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
hälleflundra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Petsamo, Vesisaari, Rovaniemi, Vittanki, Kompelusvaara, vain Jellivaaran pitäjässä, Vittanki, Parakka.; Pajala, Jyykeä
Esimerkki
Pajala: Ahkiola kuljetettu pallasta, oli poron kuorma. Jyykeä: Pallas kasuà isoksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hälleflundra från Norge, ca 1,8 m upp till 200 kg, enbart ett öga, vit ena sida, mörk andra.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Airila, Rapola, Artimo, Itkonen, Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
stor öring med svarta prickar på sidorna
Suomi
taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä, Nilivaara
Esimerkki
Järämä, Nilivaara: Taimen ja tammukka. Två olika öringar.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
öring, ca 1-1,5 kg
Suomi
taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Kittilä, Lemminjoki, Vesisaari.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Rautu on niinku kujeri.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kolikkirautu, killinkirautu, rautunen
Alkuperä
Valonen, Tuovinen, Liljeblad, Rapola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
öring
Suomi
taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kolari, Sieppijärvi (vanhaa), Pajala, Kittilä, Ruija
Alkuperä
Syrjänen, Syrjänen, Valonen, Liljeblad, Anthoni,.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
gös
Suomi
kuha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Kemi
Alkuperä
Syrjänen, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
lipposiika
kala
Ruotsi
håvsik
Suomi
lipposiika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kukkola
Esimerkki
Tässä tietoja: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6a_karunki.mp3
Kulttuuri taustaa sanasta
Håvmannen fick välja den första håvsiken, som ibland kunde vara en lax.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
Junosuando
Suomi
Junosuvanto
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Näin puhuthaan Junosuanossa: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6a_junosuvanto.mp3
Kulttuuri taustaa sanasta
Officiellt Junosuanto
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
Gällivare
Suomi
Jällivaara
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Tässä esimerkki jellivaaransuomea: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6b_jallivaara.mp3
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
torkad fiskbröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: Hauki siika ja ahven se kuivathan, niiton ennen ollu isot tunkiot pirtin nurkassa kuivakapoja, kesäleipää, sanoi isävaina.
Kulttuuri taustaa sanasta
katto kuivakapa, kapa- Torkad fisk som åts som bröd
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
sik
Suomi
siika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Paistisiika, pyytösiika, läänäsiika, sapakka
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
islandslav, cetraria islandica
Suomi
isohirvenjäkälä, islanninjäkälä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes till brödbak. Jäkälä. Leiväntekhoon käytethiin nälkävuosina.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
torkad gädda
Suomi
kuivattu hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Torkas utomhus i solsken. Kapahaukea syöthiin kun leipää. Kuivathiin aurinkossa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
gädda
Suomi
hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
lax
Suomi
lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Raisinvuono, Kemi, Skibotn, Birkestrand, Lemminjoki, Nordreisa, Rovaniemi, Pajala, Vesisaari, Aareavaara.; Kompelusvaara, Parakka, Pajala, Täräntö
Esimerkki
Kompelusvaara: mitä lohta on ollu se on ollus suolalohta. Parakka: kirsilohi ja sitte hiljemin kesälohi, lehenaikana vasta. Pajala: marjas, kojama. Täräntö: Kosse oli yhen kilon pieni lohi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ruuhosölkä, kolikkokala, kirsilohi, költi, kossi, kärrikossi, talvikko, kesälohi, kesäkala, nousu-, lasku-, mäti-, kojamo, latvakko, tammukka, kujeri, kuuja, kärrökojamo, kärri, pyrstönpää, styyrinki, uimus, keskiviäksi, syöntiviäksi, pyrstin, piähtsi, tyyri, tyyry, kusitin, työrri, harja, juuso, turska, housulohi, koukkulohi, kesälohi, pikkulohi, iso lohi.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. I. Tuovinen, Tiesmaa, Syrjänen, Artimo, Valonen, Kaarakka, Rapola, Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
not
Suomi
nuotta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Jyykeä, Simo, Kemi, Rovaniemi, Muonio, Karunki, Ylitornio, Pajala, Vettasjärvi, Turtola, Sieppijärvi, Enontekiö, Lohijärvi, Jukkasjärvi, Parakka
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Jyykeä, Jyykeä, Simo, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Muonio, Karunki, Muonio, Ylitornio, Pajala, Alkkula, Ylitornio, Vettasjärvi, Turtola, Sieppijärvi, Enontekiö, Lohijärvi, Jukkasjärvi, Sieppijärvi, Jukkasjärvi, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä, vertaa isonuotta, ina, kullet, syöttinuotta, talvinuotta, rantanuotta, kieristämänuotta
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Artimo, Miettinen, Räsänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
nähkää, nähkääpä
Ruotsi
ser ni
Suomi
kuulkaa
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso. Nähkää kala mennee huonoks kun pohja mennee kehnoks.
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
Samlingssjön, Suparsjön, Partysjön
Suomi
Jukkasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Ortnamn i Kiruna. Från nordsamiskans ohkkeras, ohkkiras jaure, menar Elias Viippoka. Juhkka är att supa, festa på samiska. Därav Jukkasjärvi. Juhkkajauri är Suparsjön, enligt källan Isak Herman Fjällborg och folketymologin. https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/6a_jukkasjarvi.mp3
Alkuperä
Elias Viippola, Isak Herman Fjällborg född 1895..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
griffeltavla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
byggnad
Suomi
rakennus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi,; Rovaniemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi: Täräntö, saapi sitä pykinkim päästä pienen krùkimaan.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20