keläs

Meänkieli
keläs
Ruotsi
högbelägen, dåligt växande, torr strandäng
Suomi
korkeanmaan huonosti kasvava kuiva rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Länsisuomi, keläs, kelhä s 'fält' (Vahtola 1980:122).
Alkuperä
Itkonen, Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa

Samallaisia sanoja