Kainulasjärvi: Laiska trenki Juutta, hiljain ylös kämpiipi, istualta näkkee unta, kaiken puhteen kenkiipi, hakkee sukkaa saapastansa, löytää yhen paikastansa, illala viskanu, penkin alle paiskanu, märkänä sieltä löytää ne. Mutta ku on trenki uskolinen, isäntä kuttuu kammariin, ottaa napsin oivallisen, ittelensä ensinkin, sitte kaataa yhtä haavaa, kaksi ryyppöä rengin naamaan, joutukas, toimikas, vilpas ja valpas, renki on vahva ja toimelias.
Christina Karlsson: Ottu pottu taalanpottu viitheen kerthaan kuorittu yli orren viskattu ja kissan paskhaan peitetty. Karin Jonsson: Ottu pottu taalanpottu viitheen kerthaan keitetty. Kirkon yli heitetty
Kissan paskala peitetty.
Kulttuuri taustaa sanasta
Rödaktig potatis som åts innan mandeln blev stor.
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Kainulasjärvi: Muuten net menehtyvät, veri seisoo ja tulevat kipeäksi (jos heikoverinen kattoo kuolheen kasuvia). Dokkas, Isovaara-Storberget. Rovaniemi, Alatornio, Kainulasjärvi: Liikutuksissa itkee yhtä kuka joka kraviaisissa on, joku menehtyy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Pyörtyä är gå vilse på meänkieli.
Lähde
I. Tuovinen, Häll, Hämäläinen, B. Winsa: ordbok.
Tallennin Birger Winsa
Lån Njarka. Udden är inte Narkåns utlopp, utan en udde som fanns mitt i selet men som försvunnit. Rolf Augustsson: Det fanns en mer utmärkande udde, tyvärr så är den borta sen drygt hundra år efter att narkens egna "vildhussar" hade försökt sabotera för flottningsföreningen. De unga männen fick inte jobb i flottningen , grävde en kanal i den smala delen för att avleda vatten från forsen i "vanha väylän reikä", det blev tvärtom. En uuen väylän reikä och mycket bättre för flottningen. Uusisaari heter ön och kvar finns en sandamella på östra sidan. Just norr om "magasinet". Forsen var nog ganska häftig vid högvatten. Hela kyläsuanto blev nog lugnare. Dem grävde en midsommarnatt , tuntturitulva, fjällfloden gjorde det mesta arbetet. Sandig jordmån blev ett lätt offer för vattnet,sen har det blivit större för varje år. Nu har det avstannat. Elof Nordmark: Farmor sa sig minnas någonting om detta Kaisa Marja alttså, Karkean Flora som var född 1867 berätta om detta men hon sa att dom grävde bara en ura vattnet gjorde resten under några år.
Kittilä: kun kesälä yskä tullee, niin se loppuu kun on avojaloin. Linnea Nylund: Kyllä mie yskän ymmärän vaikka en ruottiksi rykiä saata.
Näin sanothiin ko asiassa tuntu olevan joku muu meininki ko mitä puhuja sano., Kuolajärvi, Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, yskhään on keitetty maitoa, on paistettu jalkapohjia takala, talila voijelttu
Lähde
I. Tuovinen, Paloheimo, Liljeblad, Linnea Nylund.
Tallennin Birger Winsa
Soili Kuparinen Os Aikio: Entäs ne malkkurit, jotka syötettiin, jos haluttiin jonkun tulevan hulluksi?
Veikko Pahajoki: Olikhaan malkkurit ruumhiinmultia. (multia jokka säilytethiin kirkossa sisälä ja käytethiin siunaustilasuuessa)
Soili Kuparinen Os Aikio: Malkkuri kaivettiin kuolleen läheltä. Kylällä tiesin yhden joka syötti malkkureita ihmisille.