Mestos Pekka bodde ensam med familj på berget Mestosvaara. Han var poet och synsk. Kunde lukta dödsvarsel och spå framtiden. Pekka blev uppmanad att inte dricka kaffe när han besökte Ruosni i Selkäjärvi och blev bjuden på dryck. Det kunde leda till döden. (Se mer i Manneraukanpalo.) Pekka hade många barn: Mestos Albe, Mestos Hermanni, Mestos Aake, Benjaami som hade sex fingrar, barnbarn t ex Tyko Lampa med flera. De äldsta barnen gick varje dag till skolan 1,5 kilometer i snö, regn och rusk. Inga gatulyktor längs skogsstigen. Huset blev ödegård under 1950-talet. Barnen blev i många fall torpare i Halme och Ruotkomaa. Mestos Pekka lär ha burit 114 kilo glasrutor på ryggen från byn Kainulasjärvi till berget, ca 1,5 kilometer. Han fick ta en paus under färden. Frans Vinsa var kontrollant. Han skulle få glasrutorna gratis om han bar bördan. Enligt kontrollanten Frans lär Pekka pruttat ofta i uppförsbackarna. Pekka fick rutorna.
stf. nuorimus, viimeksi syntynyt pahnassa, östfinska, pahnanpohjim(m)ainen s \'yngsta barnet\'; endast fi Karunki (K Merenheimo k 5204, SMSA)." lekfullt
Nattavaara: Ruottin alamainen; Kainulasjärvi, Vanhaa
Esimerkki
Kainulasjärvi: Ruottin alamainen oli ainua sana mitä isä käytti kun puhui Ruottin kansalaisista. Kansalainen siis ei ollu olemassa. Saattaa olla vanhaa sana ennenkun kaikin tulit kansalaiseksi. Kirjakieltä ei ollu joka puhhuu kansalaisista. Raamatun sana luultavasti. "Heti sen jälkeen kun Pietari oli neuvonut olemaan alamainen ”kuninkaalle” eli keisarille ja tämän ”käskynhaltijoille”, hän kirjoitti: ”Olkaa kuin vapaat, mutta säilyttäkää vapautenne, ei pahuuden verhona, vaan kuin Jumalan orjat."
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-07
hiiessä
Ruotti
åt fanders
Suomi
hiidessä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parkalompolo
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Junkka (Parkalompolo) oli sielä kaukana hiiessä, vissiin kymmenen pelikuorman päässä Mutta 547. Hiisi on erikoinen manalainen. Vaikea erottaa ylheisestä manalaisesta.
Epäviralinen meänkieli: Kamppi on ollu svoori ja hoorti mutta kyllä se sittä jyysnaintuu ja klaarnaintuu. Kamppi mennee viitare. Viralinen meänkieli: Taistelu on ollu kova ja raskas. Mutta kyllä se siittä kirkastuu ja järjestyy. Taistelu jatkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Exempel på hur man väljer en formel meänkieli i text, och en informell som avviker kraftigt från skriftformen. Esimerkki on vähän liioteltu, mutta ei paljoakhaan. Suunile näin suuret on erot.
Svappavaara: pesthai ja panhan singat koijusta, risuista. katoila palkoissa, niskaim peela orret, sitte palkat ja korvakkaim peela niskat. Ei niita suolata (kaloja). Kavat net on, pyrstosta net on lepi.se on luova. silmareijista pienet kalat varthassen ja. Vittanki: sitte luovassa kuivathan.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Torkställning för kött, ost, renblod och fisk på höga störar med tak, ibland som förvaringsplats för mat, oftast på tak, samer har på sina sommarställen mark på höga störar, ofta täckt med torv och näver som ett rum? i Tärendö som förvaringsplats av kött vintertid, störar på tak i koja el vid hus för torkning av fisk el kött, även med tak och för torkning av olika matämnen. Torkställning på tak bla för renkött och renost
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Tiesmaa.
Tallennin Birger Winsa