Uutisia

itä näkymätön maailma luonto
Ruotti
öst (vind och riktning)
Suomi
itä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Täräntö, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, Parakka, Täräntö, Arpela, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen),; Sieppijärvi, Kittilä
Esimerkki
Sieppijärvi: itä kesän istuttaa, länsi ilman lämmittää. Kittilä: itä ei omasta iilistäns saaja.
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa, Sirkka, Paloheimo, Hämäläinen, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
itapohjanen luonto jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
nordlig
Suomi
pohjoinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: pohjanen se on taas sama ku itapohjanen.
Kulttuuri taustaa sanasta
vind
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
järventausta luonto
Ruotti
område bakom sjö
Suomi
järventausta
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
B Isaksson, Pajalan raatiu 17 februari 2010. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
isätalvi luonto sää
Ruotti
djupvinter
Suomi
sydäntalvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
järvi vesi luonto
Ruotti
sjökant med hö, gungfly
Suomi
järvenhetteikkö, -niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jos on vikatheessa liika paljon suuta järvissä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
järvikäinen luonto vesi
Ruotti
liten sjö
Suomi
pieni järvi
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
järvinen vesi luonto
Ruotti
myrhål med vatten, liten tjärn
Suomi
suosilmäke, suolampi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: pikku järvinenki on sielä jänkälä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
järvinen vesi luonto
Ruotti
sjörik
Suomi
järvinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kittilä, Kemi
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
rätsiä sauna lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
basta
Suomi
saunoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Bada bastu, slå sig med bastukvast, kasta bad med skopa. Eräs vaatteiden pesemiskoje, poikittain tehtyjen perättäin seuraavien aaltojen muotoon taivutettu läkkipelti sovitetaan jaloilla varustettuun puukehykseen, jota pesijä pitää joko sääriinsä tai vatsaansa noojavana edessään, kihnuttaa vaatetta ylös alas tuohon levyyn, ylh. Se CD-skiva för skiss
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Anthoni
Muokattu
2017-03-08
iänpuolinen luonto
Ruotti
östlig
Suomi
idänpuolinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
järviniitty kotitalous luonto
Ruotti
sjöslåtter
Suomi
järviniitty
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Niitä oli jokiniittyjä ja järviniittyjä. Muutamat niityt saatoit olla kaukana 850
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
monipohjanen vesi näkymätön maailma luonto kala
Ruotti
flerbottnig
Suomi
monipohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Puoltsa
Esimerkki
Puoltsa: monipohjaset järvet net on kaikki, toisen pohjan alta net tuleva kalat sillon ku net on lihavat ja punaiset vattan alta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa saivo.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
järämä vesi termi luonto
Ruotti
gungfly omgärdad myrhål där djur kan drunkna
Suomi
hetteikkö, suosilmäke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa levä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
isosiljo eläin luonto poronhoito
Ruotti
av djur nertrampad vid plats
Suomi
eläinten polkema laaja paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: sielä hes seisot isossa siljossa.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
irtomulta luonto
Ruotti
övre löst jordskikt
Suomi
ruokamulta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
järämä luonto vesi
Ruotti
djupt ställe i vattendrag
Suomi
syväpaikka veistössä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jäsi luonto
Ruotti
jäslera?
Suomi
savi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki: Niinku jäsi kova.
Lähde
Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jäyhä luonto sää
Ruotti
hårt (klimat)
Suomi
kova, ankara, luja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi: jäyhä talvi.
Lähde
Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
irtomaa luonto
Ruotti
lösjord
Suomi
irtomaa, ruokamulta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jäykkä ihminen luonto
Ruotti
stark, modig, självständig
Suomi
rohkea, jäykkä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: jäykkiä miehiä.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: jäykkä männikkö.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, B. Winsa:ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jäälakeus luonto
Ruotti
isbelagt område
Suomi
jäätynyt oja, järvi, tie, suo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jäämatka luonto vesi
Ruotti
isbelagd vinterväg
Suomi
jäätie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: sinne on jäämatkaa - sileä järven ja vuoman jäätä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jäämatka luonto
Ruotti
isfärd
Suomi
jäämatka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Jäämeri luonto paikannimi vesi
Ruotti
Ishavet
Suomi
Jäämeri
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08