Tutkia

filtrera

Meänkieli

Ruotti

Suomi

Sanatumäänit

Paikka/paikat missä sana käytethään

Puhista

Meänkieli

Ruotti

Suomi

Sanatumäänit

Paikka/paikat missä sana käytethään

Puhista

Uutisia

kevätkesä luonto sää

Ruotti: vårsommar, försommar
Suomi: kevätkesä
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kainulasjärvi
Lähde: I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kevätjänkkä luonto

Ruotti: myr under våren
Suomi: kevätsuo
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kompelusvaara
Lähde: I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kevätaika luonto

Ruotti: vårtid
Suomi: kevätaika
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Inari
Lähde: Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

aamusta kotitalous luonto

Ruotti: på morgonsidan
Suomi: aamusta
Sanaluokka: atverbi
Lähde: Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

aro luonto länsisuomi

Ruotti: blöt plats
Suomi: kostea, märkä paikka
Sanaluokka: substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta: Västfi, aro s 'blött ställe'; endast fi Alat (V Ikäheimo k 3404, SMSA).
Lähde: Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

laajeta luonto

Ruotti: avta, minska, bli svagare
Suomi: vähentyä, laskea
Sanaluokka: verbi
Paikkoja: Vittanki
Esimerkki: Vittanki: tuuli laajenee.
Lähde: Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kevätpuoli luonto

Ruotti: vårvinter
Suomi: keväpuoli
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Parakka, Kätkäsuanto
Lähde: I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kevättalvi luonto sää

Ruotti: vårvinter
Suomi: kevätalvi
Sanaluokka: substantiivi
Lähde: Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kevättulva luonto vesi

Ruotti: vårflod
Suomi: kevätulva
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Rovaniemi
Lähde: Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

laakko luonto

Ruotti: flack backe, svagt sluttande, sluttning
Suomi: laakea mäki, pieni alamäki, myötäle
Sanaluokka: substantiivi
Lähde: Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

keärmättäikkö luonto

Ruotti: tuvig plats med tuvor likt stora nystan
Suomi: mätäikkö
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Rovaniemi
Lähde: Aejmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kivimora kotitalous luonto

Ruotti: grus med inslag av större sten
Suomi: sora missä on suurempiakin kiviä
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Svappavaara, Kainulasjärvi
Esimerkki: Svappavaara. Kainulasjärvi: muurinperustuksessa sitä kivimorraa.
Lähde: I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kieline/n/ luonto puu

Ruotti: vitt, omfattande skogsområde
Suomi: laaja metsäalue
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Lähde: I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kielinen luonto

Ruotti: utskjutande landtunga t ex mellan två bäckmynnningar
Suomi: maannenä, niemi
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki: Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tämäki kielinen, siinä on vähän jytyä männikköä.
Lähde: I. Tuovinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kiena lainasana-saame luonto

Ruotti: backe, sluttning
Suomi: mäki, rinne
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kittilä
Lähde: Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

kieppä lainasana-saame luonto

Ruotti: liten sänka
Suomi: pieni syvänne, alanko, kuoppa
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Rovaniemi
Lähde: Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lissää

laakko länsisuomi luonto

Ruotti: flack, svagt sluttande, sluttning
Suomi: myötäle, vino, alaspäinen, alamäki, rinne
Sanaluokka: substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta: laakko s. flack, svagt sluttande, sluttning; inga belägg på svenska fiT, södra Tavastland (Vahtola 1980:204). Västfinskt ord. Urspr. södra Tavastland. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde: Vahtola 1980:204, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03