Uutisia

kuutamo luonto sää
Ruotti
månsken
Suomi
kuutamo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Kemi
Lähde
I. Tuovinen, Koskimies. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kuutamoinen luonto
Ruotti
månskensaktig
Suomi
kuutamon mallinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kuutilo luonto
Ruotti
vitsten
Suomi
valkeakivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kuutilokivi luonto
Ruotti
vitsten
Suomi
valkeakivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
lakso länsisuomi luonto
Ruotti
dal
Suomi
laakso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Arpela, ylheinen, Kätkäsuanto, Vesisaari, Rovaniemi, Alatornio, Kittilä, Jyykeä, Kemi,; Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä: tuohon lakshon.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lakso s. dal (V Ikäheimo k 3410, SMSA).
Lähde
Häll, Isoniemi, Kaarakka, Rapola, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kuutinpyry näkymätön maailma luonto sää
Ruotti
snöoväder i februari; skottdagens oväder
Suomi
karkauspäivänpyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuutinpyry pettää hylkheenpojhat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ovädret täcker sälkutarna
Lähde
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kuuton luonto
Ruotti
månfri
Suomi
kuuton
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kuuvan luonto
Ruotti
månsken
Suomi
kuutamo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kuuvan alkanu nousemhan., Kittilä: ei olek kuuvan aika.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kue luonto
Ruotti
smal sänka, grop i bergssida, sluttning
Suomi
kuilu, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Kompelusvaara, Ylitornio
Esimerkki
Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Ylitornio: vaaran kue.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kuve.
Lähde
I. Tuovinen, Tapainen, Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kuvehtia luonto
Ruotti
hägra
Suomi
kangastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
lamu luonto
Ruotti
stor, vid
Suomi
iso, laaja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Selkävaarassa on lamut maat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lamo.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kylhäinen luonto
Ruotti
byaktig
Suomi
kylänmallinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kylki keho luonto puu
Ruotti
sida (kropps-, bergs-, träd- etc)
Suomi
sivu, kylki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, Kätkäsuanto
Esimerkki
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Parakka: fläski kyljittem päältä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kylmetty luonto vesi
Ruotti
frusen, djupfryst, fryst
Suomi
jäätynyt, paleltunut
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö
Esimerkki
Vittanki: ja kylmetyitä lahoja seiniä. Enontekiö, (ylheinen): kylmettyym maahan panin putaatit.
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kylmettyä luonto vesi
Ruotti
frysa till is, tjäla, djupfrysa
Suomi
kylmettyä, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki, Parakka, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, yöksi kylmettyy; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kyllä kaltio kylmettyy.
Lähde
I. Tuovinen, Hämäläinen, Artimo, Paloheimo, Kena, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kylmetyksissä luonto
Ruotti
i fruset tillstånd
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nilivaara, Ullatti
Esimerkki
Nilivaara: sai olla märkänä ja kuivana kylmetyksissä, esimerkiksi kuskat ko ajettiin pölkkyjä. Ullatti: hän oli niin kylmetyksissä ja perätyksissä.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
> lissää
kylmetys: kylmetyksisä luonto
Ruotti
fryset tillstånd, förfruset
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, hamheet kylmetyksissä
Lähde
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Kena. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
fusku lainasana
Ruotti
ohederlighet, fusk
Suomi
huijaus, epärehellisyys
Paikkoja
Kolari, Pello
Esimerkki
Ennen Sököä pelatessa, jos veti kortin vaikkapa pakan alta niin se oli Fuskua. Se että yritti hämätä perskortilla oli pelitaitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Se että kolmen porukassa 2 pelasi yhtävastaan rahapelissä oli jo enempi kuin Fuskua. Käytössä vielä tänäpäivänäkin Rovaniemeä myöten.
Lähde
Marko Niku. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää
laveri puu kotitalous
Ruotti
ihoplagd rad av stockar
Suomi
rivi tukkia
Paikkoja
Pello, Kolari
Esimerkki
Savottakämpillä lautainen makuualusta/sänky. Joskus käytetty nimitystä myös vanhoista lauteista saunassa. Käyhän makkaamaan laverille , reppuresu tyynyksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käyh
Lähde
Marko Niku. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää
höllätä
Ruotti
släppa, lossa
Suomi
löysätä
Paikkoja
Kolari, Pello
Esimerkki
Höllää narua, anna löysää ( Esim. verkonlasku tai koku jään alla). Höllää suittia, Hevonen kiihyttää, vauhti kasvaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nykysten joskus sanotaan myös jos joku tekee liikaa tai liaan nopeasti, että höllää nyt. Merkitys ehkä että antaa periksi ei piä väkisin.
Lähde
Marko Niku. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää
sormi keho loru
Ruotti
finger
Suomi
sormi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, sormien nimet: peukalo, nenäsormi, keskisormi, nimetönsormi, sakarisormi, luetaan näinkin: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarälli, pikkulilli, Rovaniemi Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä 3 , sormien nimitykset alkaen vasemman käden peukalosta: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarilli, pikkulilli. 2) alkaen oikean käden peukalosta: sommuli, likipoti, konsormi, saksivääri, katarivääri
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjak. peukalo, nenä-, etu-, keskisormi, nimetön, pikkurilli, peukalopukki suomensukki, lankamanni, kultaralli, pikkurilli, kynsi, kynsiranne, pye, sormihaara, rystynen, isorilli, sakarisormi, kultarälli.
Lähde
Jukka Korva: Isoniemi, Aejmelaeus, Liljeblad, Kaarakka, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää
peukalopukki keho
Ruotti
tummetott
Suomi
peukalopukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää
liputtaa poronhoito vasen
Ruotti
köra ren med töm på vänster sida
Suomi
ajaa poroa hihna vasemmalla puolella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä: liputtamalla ajaa poroa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vasen
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää
kurakäpälä keho vasen
Ruotti
smutshand, vänsterhand
Suomi
vasenkäsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vänster, nedlåtande
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää