Uutisia

fäskä kotitalous lainasana
Ruotti
liten väska
Suomi
pieni väsky
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-18
kiire sananlasku
Ruotti
brådska
Suomi
kiire
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kiireestä kantapäähän asti (vain tunnettu raamatusta)., Kemi, Lohijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kompelusvaara, ei hoppu hyväksi, eikä kiirek kunniaksi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Aejmelaeus, Paloheimo, J. Josefsson
Muokattu
2013-08-18
kritistellä ihminen kieli
Ruotti
tala på spec sätt (onom)
Suomi
puhua erikoisella tavalla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: hirveä ääni sillä on, kritisteleminen sieppurilla, muutamak kuttuvs suokulaiseksi, mutta sieppuri se on hänen nimi.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-17
nuuata ihminen
Ruotti
preparera, förbereda (idrott)
Suomi
odottaa oikeata hetkeä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
odottaa oikeata hetkeä, esim. hyppynarua hypätessä odottaa, milloin voi hypätä narupyörteeseen. Kans muuata.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-16
muuata
Ruotti
rikta, sikta in sig, avse
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Järämä
Esimerkki
Järämä:, mihinkä päin se lohi muuaa.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-08-16
hyppyrihma lainasana leikki
Ruotti
hopprep
Suomi
hyppynaru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-08-16
hoppreeppi lainasana leikki
Ruotti
hopprep
Suomi
hyppynaru
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Juoksengi: Vanhaat ihmiset sanot hyppyrihma.
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-08-16
stallu etnisyys näkymätön maailma
Ruotti
jätte, väsen
Suomi
jättiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stallo, stallu associeras med den samiska osynliga världen. Vertaa jatoonilainen.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-16
tysky: tyskyssä
Ruotti
allt ihop, tillsammans, gemensamt, allt på en gång
Suomi
kaikki, yhdessä, samalla keralla
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Vittanki, Svappavaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Vittanki: lähethän yhessä tyskyssä. Svappavaara: tyskyssä se sitte lähtee karva. Kompelusvaara: se on antanu kaikki tyskynsä velimiehelle tietenki. Kompelusvaara: nyt se on pannu taas tyskyssä maata? poika hautas sen tyskyssä (höna med fjädrar).
Kulttuuri taustaa sanasta
Förekommer allmänt även Kainulasjärvi, finska Pello, Juoksenki, Aapua mfl. Substantivet tysky förekommer inte i talet.
Lähde
Tallennin Tuovinen, Birger Winsa
Muokattu
2013-08-16
johannes juhannus lainasana
Ruotti
midsommar
Suomi
juhannus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Namnsdagbjörk kläddes på gården till midsommar. Kans johanes. Tavalista on juhanes.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-16
tissinpää nainen keho
Ruotti
bröstvårta
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä.
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Liljeblad
Muokattu
2013-08-15
mammi keho lapsi kieli
Ruotti
bröst, bröstvårta
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Antaa mammia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi mimmi. Lastenkieltä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-15
mimmi keho lapsi nainen kieli
Ruotti
kvinnas bröstvårta (barnspråk)
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-15
tissinnokka nainen keho
Ruotti
bröstvårta
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi nisä, tissinpää, imus.
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Liljeblad
Muokattu
2013-08-15
nisä keho nainen
Ruotti
bröstvårta
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä Kittilä.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: juurile ruvile lyöny nisäm pään.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Liljeblad
Muokattu
2013-08-15
haastaa itäsuomi kieli
Ruotti
samtala, fråga
Suomi
keskustella, kysyä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, puhua v. tala; främst västfi, östi haastaa id (ALE 477, SMSA). Sannolikt en betydelseförskjutning i fiT pga att det fanns två ord för att tala, puhua och haastaa.
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-08-14
lommertaa ihminen kieli
Ruotti
tala elakt om ngn
Suomi
puhua ilkeitä jostakin
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Lähde
Tallennin Airila
Muokattu
2013-08-14
lommertaa ihminen kieli
Ruotti
tala osakligt strunt
Suomi
puhua asiattomasti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: lommersi koko aijan ko puhu.
Lähde
Tallennin Tiesmaa
Muokattu
2013-08-14
höperehtiä ihminen keho kieli
Ruotti
tala oredigt
Suomi
puhua sekavasti
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Suomi: Lievä ilmaisu puheiden sekavuudesta.
Lähde
Matti Junes född i finska Tornedalen. Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2013-08-14
talkkuna ruoka
Ruotti
maträtt, kokad, rostad korn
Suomi
ruokalaji, keitetty, paahdettu ohra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
Ohrat keitetään luitten kanssa ja imellytetään uuninarinalla. Harvoin käytetty. Kun ymmärtää talkkunalla jotakin hyvää ruokaa, ei ole nähnyt vaikka on nimen kuullut
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Räsänen
Muokattu
2013-08-14
tölpäs luonto
Ruotti
liten myrholme
Suomi
suosaari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: tölpäs vuoman keskelä, pikku saajo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa saajo.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-14
huuhentaali lempinimi/haukkumanimi ihminen
Ruotti
bydåre
Suomi
kylähullu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans hoohentaali. Tavoiltaan omaperäinen henkilö,
Lähde
Väylänvartiset sanakirja. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-11
pähnä ihminen lainasana-saame
Ruotti
idiot
Suomi
idiootti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: sie sen pähnä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame?
Lähde
Tallennin Anthoni
Muokattu
2013-08-11
tutnahaukka lintu
Ruotti
ormvråk?, jorduggla?
Suomi
pöllö, hiirihaukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka.; Kainulasjärvi, Vittanki, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kah, tutna istuu sielä kuusessa, Vittanki = hiirihaukka, pääskyshaukka, tiaishaukka (=riekkohaukka), varpushaukka, vihvilöhaukka, Kompelusvaara = pissihaukka, pyöräpissi? Sen tähen se on tutna.
Muokattu
2013-08-11