MEÄN SANA
Ruotti
ladugårdsgryta
Suomi
navettapata
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Navettapata s lagårdsgryta för tvätt och kokning, förekom endast i västfinskt område (Vuorela 1975:376).
Lähde
Jukkasjärvi.
Tallennin Hannula
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
nötdjur
Suomi
nauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Täräntö.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: s oli semmonen nauta se lehmä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nauta s nötdjur; främst västfi, allmänfi elukka, östfi raavas id.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
tjej, kvinna
Suomi
nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Något nedlåtande bland unga män.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
honhund, tik
Suomi
naaraskoira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Inari, Kittilä, Ylitornio, Vittanki.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: huoranakku.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nakku s. tik (om hund); endast i sydvästfi naakku och nordfi (ALE 91, SMSA).
Lähde
Kompelusvaara Vittanki.
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Aejmelaeus, Mattila, Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
korn
Suomi
ohra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Raisinvuono, Kuolajärvi, Kemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ohra s. korn; östfi otra id (ALE 71, SMSA). Soppa af twättat korn, kallas Kornwattn, ganska tjenlig och god dryck i febrar, utspäder bloden, dämpar hetta och lindrigt föder... ...Malt är egenteligen halfgrott och torkat korn: soppa deraf kallas Wört, hwaraf med humla och gäst tilredes, som bekant är, dricka eller öl. Af inkokt wört blifwer en Wörtsirap, som i Bröstsjuka, hosta och Lungsot wisar sin stora nytta. Skjörbjuggs-dryck tillagas af 1 halfstop renat malt, hwarpå slås 3 halfstop sjudande hett wattn, omröres, låter det några timmar stå öfwertäckt, silas och drickes fr. 1 til 3 halfstop om dagen: härmed har Cap. COOK lyckeligen botat Skjörbjugg under flere års resor omkring jordklottet.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Liljeblad, Rapola, Kena
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
besvärja
Suomi
manata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, toinen on noitunu toisen karjhan karhun
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, noitua v. få till stånd ondskefulla händelser genom spådom; främst västfi (S Vihonen k 2278, SMSA).
Lähde
Tallennin Paavola, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
honkatt
Suomi
naaraskissa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord naaraskissa s. honkatt (ALE 96, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-08
naaras
puu
Ruotti
honträ, träd med grenrot i en grop
Suomi
puu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi: naaras kuusi: oksat lähtevät niinku kuopista ja net kuopat ovat pehmeämpää, luijaa puuta.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
hona (fågel, djur)
Suomi
naaras
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, naaras- s. hon-, om fågel; östfi akka- id, jfr emä- (V Uimonen k 6077).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-05-07
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
tall, fullvuxen tall
Suomi
mänty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Jyykeä, Kuolajärvi, Vittanki, Jellivaara, Enontekiö.; Ylitornio, Vittanki
Esimerkki
Ylitornio: lyöhää mänthyym pilkat. Vittanki: ei sill ole päätä mäntyäkhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jouhi-, paska-, rapa-, hyöty-, räkämänty västfi, mänty s. tall; östfi petäjä, petäs m fl id (ALE 48, SMSA).
Lähde
Tallennin Syrjänen, Airila, Rapola, Liljeblad, Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
påskmat av malt
Suomi
mämmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Den urgamla västfinska mämmin har spridits till övriga Finland under 1900-talet (Uusivirta 1982:157). < svenska?
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
med
Suomi
myötä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: otit myötäk kaikki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, myötä ad. med, tillsammans; även i södra karelskan (P Saukkonen k 2178, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
pörtes ugn, eldplats
Suomi
pirtinpesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, muuri s. eldplats i ugn; östfi uuni, pätsi m fl id (P Kovanen k 1179, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
morbror
Suomi
eno
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. eno västfi, murbruuri s. morbror; endast fiT och sydvästfi, allmänfi eno id (ALE 471, SMSA). Här har jag ändrat från morpruuri till murbruuri
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2006-02-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
mormors, farmors hemgård
Suomi
isoäidin kotipaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen 1932
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
mormor, farmor
Suomi
isoäiti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska mummu (ALE 468, SMSA).
Lähde
Tallennin Miettinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
manligt kön
Suomi
miespuolinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sirpa Honka-Vasara
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. miehinen s. manligt kön (Sirpa Honka-Vasara k 6495, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen, 2006-10-15
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
humla; bi
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
humla; bi
Suomi
kimalainen, mehiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä mie kuuntelin mettiäisiä pitkän aikaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mehiläinen västfi, mettiäinen s \'kimalainen, humla\' (H Lahdenperä k 4624, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Miettinen, Rapola
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
besöksgåva
Suomi
vieraillulahja
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, meniäiset s. gåva vid besök; endast fi Alat (H Mörsäri k 2543, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
ilsk, vresig person, skrikig person
Suomi
äkäinen, kärttyisä, kirkuva (henkilö)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: huutaa kuin marjakarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans marjakarhu.
Lähde
Tallennin Miettinen, Liljeblad, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
ilsk (hon)björn, bärätande björn
Suomi
karhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei ylheinen, Kainulasjärvi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ärjyy ku marjaskarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, marja(i)skarhu s. björn som äter bär; även på Karelska näset (K Toivainen k 5594, SMSA).
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
fiskepatadel
Suomi
kalapadon osa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari.; Kolari
Esimerkki
Kolari: perävaaja, marinvaaja, vittajalka, patoporras.
Lähde
Tallennin Valonen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
inntertaksbjälke
Suomi
sisäkatonniska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Simo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stock mellan vägg och takbjälke på vilken brädtaket läggs som grund för spån.
Lähde
Tallennin Räsänen
Muokattu
2013-05-08