MEÄN SANA
Ruotti
mager
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: ihminen on lamassa. Jellivaara: lama hevonen.
Lähde
Tallennin Airila, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
slå hötoppar med lie
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ei s ole niittänyk ku lalvonu vähäsen.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
lalvus
puu
Ruotti
halvtorkad trädtopp; trädtopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi.
Lähde
Tallennin Hämäläinen, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
hålla på med ngt lättsamt bestyr, vara ej fullt arbetsam
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: työtä karppuaa tehjä.
Lähde
Tallennin Airila
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
torka, bli porös
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
ullskinn med håret kvar
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Täräntö. Samerna hade ullskinnet direkt mot kroppen på insidan av kläder vintertid.
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
pannkaka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
samiska. Lapin sana.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
mager, liten, ful renkalv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
gran-, tallbark; yttersta del av bark i barrträd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Parakka: ottaa yheksän puun karpua ja keittää. Se on medesiini ruphiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bark från 9 träd kokas, medicin mot vårtor. Västfi, karp(p)u s. bark, riksfinska kaarna (Vahtola 1980:297).
Bark som är torr och som lossnar lätt och faller självt av medan trädet växer (Sieppijärvi).
Lähde
Tallennin Airila, Itkonen, Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
kastrera rentjur med bett
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Man biter av testikelns senor.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
lik; salig avliden
Suomi
ruumis; vainaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina.
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-02-10
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
avliden, salig; oätbar djurkropp, kadaver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kemi.; Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina. Inari, ylheinen: Iisakki kallas, hevosen kallas.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Nedlåtande.
Lähde
Tallennin Itkonen, Koskimies, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
höra lite, svagt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vielä vähän ääni kaituu.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
avlägsna sig, gå längre bort, utåt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, ylheinen.; Parakka, Jukkasjärvi
Esimerkki
Parakka: varras kaitunu sieltä silloin. Jukkasjärvi: varsin ku se kaitu se menne veen alle.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Västfi, kaitua, kaituta v. gå undan, försvinna; endast fiT och Sydösterbotten (M Vilppula k 5043, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
svart ren med vit rygg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, ylheinen.
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
vit rand på renrygg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
renrajdspår i snö, renflockspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
renflockspår i snö, renrajdspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Enontekiö, ylheinen, Muonio, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Tallennin Itkonen, Tiesmaa
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
ängssyra, rumex acetosa
Suomi
suolaheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen, suolaheinä, Kätkäsuanto.; Parakka
Esimerkki
Parakka: juomu on yksi kaalisortti. keittävät poromaijossa ja syövät (lappalaiset), kyllä lantalaisekki. Parakka: juomut keitethäm pehmeäksi. sitte maitoa tai piimää seuhran, kylmänä syöhän leivän kansa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hackas och finfördelas och kokas till välling.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
jojk
Suomi
saamelainen laululaji
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ikivanha saamelainen improvisoitu alkukantaisen yksinkertainen laululaji.
Lähde
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola.
Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-04-25
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
stjärt, rumpa
Suomi
takapää, takapuoli
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Airila
Muokattu
2013-04-11
jorristua
lumi
Ruotti
stelna, frysa till is
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: semmonej joka jorristuu sinne, kylmettyy.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
renstek, skinka, stek
Suomi
paisti, poron-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola, Ylitornio, Mäntyvaara, Yttre Landsjärv.
Lähde
Tallennin Tiesmaa, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
lårs yttre sida, rumpa
Suomi
paisti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Kittilä, Sodankylä, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Inari, Sodankylä, Inari, Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, ylheinen, Lohijärvi, ylheinen, Täräntö, Alatornio, Arpela
Kulttuuri taustaa sanasta
Hela övre delen på lår, skinka. Om djur och människa.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen, Leino, Tiesmaa, Artimo
Muokattu
2013-04-11