Uutisia

kuorustaa vaate
Ruotti
rulla upp, rulla ner, vika (tex skjortärm)
Suomi
kääriä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Lohijärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Kuorustaa saaphan varret. Vittanki: Kuorustaa peskiä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuoristaa.
Lähde
I. Tuovinen, Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
> lissää
vierkku lainasana-saame poronhoito
Ruotti
snurrande trissa, tafs i fiskedrag, snurrande koppling i rens dragögla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Petsamo, Sodankylä, Kittilä
Lähde
Anthoni, Tiesmaa, Artimo, Koskimies, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
> lissää
tvinnata lainasana kalastus
Ruotti
tvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Birger Winsa Ruottin lekand ja tafs on vierkku. Mulle outo lapsuuven kalastusaikana. Saamen kielen laina. Luulen. Met sanoima tafsi. Siinä on klupu joka suojaa ettei liina tvinnainu. Se pyörivä klupu on vierkku. Tvinnata taitaa olla vierasta suomen kielessä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-03
> lissää
kuoristaa vaate
Ruotti
rulla upp/ner (ärmar, stövelskaft)
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kuoristaa paijan hiat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuorustaa. Sannolikt båda formerna.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-10-03
> lissää
syöpä kalastus sananlasku hyönteinen
Ruotti
flygfä, bitande insekt,
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Nilivaara, Torrivaara, Kittilä
Esimerkki
Nilivaara, Torrivaara, Kittilä: Syöpä tullee kevväilä. Ensin näkkeee kirsisääskiä, mutta net ei pure. Sitten tullee pari miljaartia syöpää: sääskiä, paarmoja, hytyäisiä ja mäkäriä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sanaparsi: Tuli syöpä säästäjälle. Merkitys?
Lähde
B. Winsa: ordbok, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-29
> lissää
kolo
Ruotti
märke, grop (i träd, ej hål); ful
Suomi
pilkku; kuoppa: ruma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Soutujärvi-Skaulo, Nattavaara; Pempelijärvi, Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koro
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-29
> lissää
kummakki
Ruotti
bägge
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Kummakki olthiin myötä = bägge var med.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonym till molemat.
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Tallennin user3423158
Muokattu
2024-09-29
> lissää
joo ilmanki ilmaus
Ruotti
jo självklart; uppenbart
Suomi
joo tietysti
Sanaluokka
interjektio
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-29
> lissää
kryyvimaa lainasana kotitalous
Ruotti
grönsaksland, trädgård
Suomi
puutarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Soutujärvi, Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Birger Winsa. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-28
> lissää
trääkoorti luonto lainasana
Ruotti
trädgård
Suomi
puutarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kryyvimaa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
> lissää
hurtuuki slangi nainen lainasana vaate
Ruotti
huckle, sjal
Suomi
huivi, liehuva vaate, havilinen leninki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Fler ord: havilinen, simhaus, hatura, kläppi, naakia, naakata,, toopi, plompuuki polsterinpäälinen,klasisilmät, klosetti, pärmi, nättinki, toppineula, jo ainaki, hiljastua, primhauttaa, priihmauttaa, preivi, sunkhaan, unheuttaa, hihot, jälkhiin, klaakottaa, prämhäyttää, välhin, välleen, pruuvit, lämhäyttää, kruuvata, mookata, ookata, henttari, fati, sokkeri, pännä, följy, knappi, topata (pullaa), toppasohva, matrassi, löystäkki, pranstaaka, yhtehnään myöthäänsä, konstvärkki, takstooli, nuuka (tarkka), sole niin nuukaa, hollari, kuelma, kuelmatikut, paisteklasit, kilottaa, kompiainen, killata, kranni, tikkutröijy·
Lähde
Facebook. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
> lissää
kursu luonto itäsuomi lainasana-saame
Ruotti
ravin, dal med branta klippväggar
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö
Esimerkki
Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto: piston kurssuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame östfinska, kursu naturnamn naturbäck, låglänt dal med bäck, låglänt blöt sänka; östfi kurso blött ställe, blöt sänka (A Salminen k 1547, SMSA). Dal med å el kallkälla längst ner.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-25
> lissää
kokko satu sananlasku itäsuomi lintu
Ruotti
kungsörn, Aquila chrysaetos
Suomi
kotka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Ylitornio, Alatornio, Vettasjärvi, Täräntö, Parakka, Vittanki
Esimerkki
Parakka: Kymmenestä kynnestä se kokkoki syöpi. Hakanen: Merikokot ja kokot.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Finska maakotka. Hävdas ta småbarn ur vagga, tar renkalvar och får. Stfi maakotka. Latin Aquila chrysaetos. Kokkoki parhaat kynsistä syöpi.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
> lissää
kiipan kaappaa ilmaus
Ruotti
nätt och jämnt
Suomi
juuri ja juuri
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Nipin napin/kiikun kaakun. Soli siinä ja siinä. Just ja just
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
> lissää
koste/t/ vesi
Ruotti
eda, bakvatten, bakström
Suomi
takavirta, koste, pyörre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti1, Järämä2, Ullatti2, Kainulasjärvi1, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Raisinvuono, Rovaniemi, Inari; Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Karunki, Ylitornio, Arpela, Sieppijärvi, Vittanki
Esimerkki
Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Pajala, Karunki, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Ylitornio, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pyörre id. Dialektalt svenska: agga.
Lähde
Artimo, Paloheimo, Isoniemi, Rapola, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
> lissää
niva luonto vesi
Ruotti
stryka, strömdrag, liten fors, grund med strömmande vatten
Suomi
virtava suanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Inari, Kuolajärvi, Lemminjoki, Kemijärvi, Parakka, Kompelusvaara, Arpela, Vittanki, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Nattavaara, Järämä, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Roikonniva t ex ovan Mestoskoski. Dialektalt: Strucka: dialekt för strycka, (smalnande) del av älv, strömhastigheten ökar utan att övergå till större fors.
Lähde
I. Tuovinen, Sjöström, Valonen, Sipola, Itkonen, Isoniemi, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
> lissää
ei kestä ihminen
Ruotti
varsågod, det var så lite
Suomi
kiitos
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ei kestä kiittää, ei kestä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-21
> lissää
kestää
Ruotti
löna sig, vara värd
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, kyllä se vain kestää hulluv vasikan kaah kilpasille lähteä, Rovaniemi.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
Muokattu
2024-09-21
> lissää
anurakki lainasana vaate
Ruotti
anorak
Suomi
urheilutakki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mulla oli anurakki talven aikana kun menin hihtomhaan.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-21
> lissää
hatura slangi keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
hår (nedl)
Suomi
tukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Ottaa haturasta kiini ja tukustethaan reilusti. Se otti haturasta kiini. Oos tuo hatura teile tuttu? Soon vissiimmästi tuo hatura eri ko raiveli?
Kulttuuri taustaa sanasta
Nedlåtande, vardagligt
Lähde
Meänkielen sanakirja, Matti Junes. Nedtecknat Lars Lampinen.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-21
> lissää
Britti, Briita nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Britt, Britta
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Iiskon Britti, Britt Ryngmark. Ja Mäen Briita. Kainulasjärvessä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-20
> lissää
kotka lintu
Ruotti
kungsörn, Aquila chrysaetos
Suomi
kotka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Vittanki, Alatornio
Esimerkki
Kittilä: Kussa raato, siihen kotkat kokkoontuvat..
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kokko, kokkohaukka. Harvinainen. Kokko on tavalinen Latin Aquila chrysaetos
Lähde
Artimo, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-20
> lissää
siemenpottu lainasana ruoka
Ruotti
sättpotatis
Suomi
siemenperuna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-18
> lissää
kalma hautajaiset näkymätön maailma
Ruotti
dödslukt, dödsvarsel
Suomi
kuoleman haju
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Parakka, Vittanki.; Svappavaara, Vittanki
Esimerkki
Svappavaara: kalma haisee, kalman haiju. Vittanki: kalma haisee ku s-oon kuollu, ja jos sitä kerran on kuolhela väki (haltiat) nii se se haisee? Se tullee niin lämmin haalea kalmanhaiju missä se kuolheenväki liikkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
En del bybor känner dödslukten några veckor innan någon avlider. T ex poeten och den synske Mestos Pekka i Kainulasjärvi, Mestosvaara. De kan då uppkomma rykten att snart skall någon till att dö. Men man vet inte vem. I Kainulasjärvi fanns flera som kunde känna och ana när döden skulle komma ånyo på besök. Dessa personer fruktade man delvis, åtminstone barnen gjorde det. Och när döden kom sa man: Johan se tiesi. T ex ansågs Märta Fellsjö, Saajon Märta vara en som kunde känna dödsvarsel. Varsel om övernaturliga väsen, dödsvarsel
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Paloheimo, Paavola, Hämäläinen, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-17
> lissää