Uutisia

hantuuki länsisuomi lainasana kotitalous
Ruotti
handduk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hantuuki s \'handduk\'; östfi pyhe, pyyhe m fl id (ALE 234, SMSA). Tervolassakin mummo puhui näästyyki handtyyki vaksdyyki vaikka ei oltu väylänvarresta.
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-29
siira luonto sää vesi
Ruotti
underkylt regn
Suomi
siide
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Lähde
Väylänvartisten sanakirja. Tallennin winsa
Muokattu
2025-01-29
siitää vesi luonto lumi
Ruotti
regna underfryset regn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa: Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-01-29
resunen ihminen
Ruotti
slarvig
Suomi
huoleton
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Resunen mies
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-28
resunen ihminen
Ruotti
slarvig; trasig, söndrig
Suomi
huoleton; rikkinäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi: Resuset kengät.
Lähde
Kaarakka, Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-28
jälkilöyly sauna
Ruotti
eftervärme i bastu
Suomi
jälkilöyly
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2025-01-26
joutilo ihminen
Ruotti
ledig, tillgänglig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2025-01-25
rönkätä lääke lainasana
Ruotti
röntga
Suomi
röntgenkuvata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
friskautua lääke lainasana keho
Ruotti
tillfriskna
Suomi
parantua, toipua
Sanaluokka
verbi
Lähde
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2025-01-25
makkara loru ruoka
Ruotti
korv, falukorv
Suomi
makkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hela Tornedalen; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Paistama makkaraa ruaksi. Ramsu: Makkara matkusti pitkin tietä, viimen se halkesi pois.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa verimakkara, pylsy.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
parkkeerinki lainasana paikannimi
Ruotti
parkering, -plats
Suomi
pysäköintialue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tuossapas hyvä parkkeerinki.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki lainasana paikannimi
Ruotti
park
Suomi
puisto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki paikannimi lainasana
Ruotti
statligt skogsområde
Suomi
metsäalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka: Ampuva koko kruunumparkki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki lainasana puu
Ruotti
bark, ämne under bark och under näver, mellan trä och bark/näver
Suomi
kaarna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi, Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Jukkasjärvi: Ensim koijumparkki.
Lähde
I. Tuovinen, Valonen, Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
faaly, -makkara lainasana ruoka
Ruotti
falukorv
Suomi
makkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Ennen söithiin paljon faalymakkaraa.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2025-01-25
barkki kotitalous puu lainasana vaate lääke
Ruotti
bark
Suomi
kaarna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi: Se teki Jaakom muori yheksäm puun parkista juoman keitti (poltheen lääkheeksi). Petter Turtola ca 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla poika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan. Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan. Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti, barkvatten för färgning och bearbetning av skinn, ämne för beredning av skinn, bark från al el vide Vittanki, Parakka, Jellivaara, , Jukkasjärvi, Enontekiö, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: Sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Jukkasjärvi, Kompelusvaara: Nauvan vuota se tarttee pitemän ajan, ja eikhään...
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Petter Turtola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
tuohi puu kalastus lääke
Ruotti
björknäver
Suomi
tuohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Jukkasjärvi: Kopat olheet tuohesta ja kivet siinä (i nät, fiske).
Kulttuuri taustaa sanasta
Björkbark användes som läkemedel mot sårskador. Petter Turtola preivissä joskus 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla pika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan .Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan , Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Lähde
I Tuovinen, Petter Turtola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
avitrenki
Ruotti
avvittring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Esimerkki
Petter Turtola preivissä: Ei koskhsn puhutukhan että päiväreishun ruoka , Oli sitä tidtenkin parempa tienastia aina välhin avitrenkin aikana, saima akortia ja tienasimma koko hyvin ,mutta ei sitä paljon nukuttu , Nin sitä kothin rahaa.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2025-01-24
Stisse, Stiiki nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Stig
Sanaluokka
erisnimi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2025-01-24
Kalle, Kalla nimi
Ruotti
Karl, Karl-Erik
Suomi
Kalle
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Winsan Kalla asui Kainulasjärvessä. Kalleks kuttuhiin nuorempia miehiä joila oli nimi Karl.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-24
KG, Koogee lempinimi/haukkumanimi nimi
Ruotti
Karl-Gustav, Karl-Gösta
Suomi
Kalle Kusto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
KG, Koogee on kahela kainulasjärvilaisela. Karl-Gösta ja Karl Gustav.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-24
tupata ihminen
Ruotti
snagga
Suomi
leikata hiukset tuppauskonheela, tunkea, tungetella
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-19
tupata ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
klippa kort eller halvkort, snagga
Suomi
leikata hiuksia lyhyksi
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Alatornio, Kompelusvaara (ei ylheinen), synonyymi nulikoita.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-19
toisti
Ruotti
upprepning
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Täräntö: Toisti en viinaa naamhaan pane. Kainulasjärvi: Mie toistiki niitän siinä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-19