Nuot Suomen vonnut taas tulevat. Pirun vonnut! Kainulasjärvi: tuli taas noita Suomen vonnuja kylhään. Pirukhaan kun ei pysy kotona!
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans vonno. Se venni och venakko. Möjligen en förvrängning av venakko, gammalt nedlåtande ord för ryss. Från finska venäläinen, ryss. Kan även varar av ryska vnuk, karelska vunukka som betyder barnbarn. Ryska vnuk betyder barnbarn (manlig). Kvinnlig barnbarn blir ryska vnutjka. Det finns inga andra betydelser. Verbet vonjat är ryska och betyder lukta dåligt. Kan även vara från detta ord. Finska Tornealen har ordet vanja för rysk soldat. Och det lär finnas ett gammalt ryskt ord vodniak som lär betyda rysk soldat. Jämför med vatnik som används i Ukraina, nedlåtande om ryssar,
Ordet vonnu användes allmänt i Tornedalen fram till 1970-1980-talen, men lär förekomma fortfarande i Haparanda-Tornio. Betecknade nedlåtande en finne. I viss mån jämförbar med finska hurri. Har dock ej använts de senaste decennierna, enligt vissa uppgifter. Har kopplingar till moderna ord som porstuasuomalainen, finskvänliga tornedalingar. Se även rajarasismi och rasifieerinki. Jämför med ordet spinkribba som var ett skällsord på finsktalande tornedalingar bland flottare i Pite älv under 1940-talet. Nämns i filmen Här har du ditt liv av Jan Troell. Det nämns inte om det var finnar som var spinkiga eller enbart om Eddi Axberg som spink-ribba. Slagsmål blev det i varje fall.
Taimi Kehusmaa: Henkipatto oli 60-luvula poikasten lännen lehtien tarinoissa konna bandiitto, rosvo. Markku Kurkkio: Ennen mustalaisen sai Suomessa vaphaasti tappaa. Net olit henkipattoja. Arto Baas: Elinkelvoton.
Petsamo: Täss on vanhaa raania sekimpitäs viejä Norjaan myyä ettei menis hukkaa; isäntä ei pidä merilinnun lihasta: niissä tahtoo aina ollasse raanimmaku. Vesisaari, traani se on sulatettu ja räijytetty; mursun on krouvi, karhula ja hylkeelä se on fiini traani. Vesisaari: Traani se on sulatettu ja räjjytetty, mursun on krouvi, Rovaniemi: Sen traaniv vuoksi parhasta päästä pyyvit valaita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kalarasuva, traani turskan maksasta t. hylkeen, valaan ja valkankalan sekä jääkarhun rasvasta, päkistä keittämällä t. paistamalla tehty rasva; erotukseksi rasvasta keitetystä traanista nimitetään turskanmaksatraania myös leevertraaniksi; leevertraani on metesiini rintatautisille. Enämpi tietoa cd:ssä.
Kompelusvaara: Ja pulmukaisille pälfhiin ja kulmuja syötäksi (ansalauthaan) Jukkasjärvi. ..och åt snösparvarna på snöfri mark och höboss som bete. Birger Winsa: Kyllä pulmukaisia söithiin ja pyyethiin ansalauvala. Sammelin Eemi kertoi siittä, Tornionlaakson viiminen mettämies joka ei tehny muuta kun jahtasi vuet ympäri. Kotosin Sammelista missä oli 2 taloa. Kruunutorpparia. Ei Eemi halunu olla mettätöissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Veikko Pahajoki: Ansalauthaan laitethiin ennen pikku puutapila hevosen häntäjouhesta tehtyjä silmuk0ita. Heinän kulmuja ympärille ette pulmukaiset tulhiin siihen marsimhaan. Olen ittekki poikasenna tehny nuita ansoja. Verkola niitä paremin saapi. Näin Abiskossa ko tutkiat pyysi pulmukaisia kalaverkon näkösellä verkola.
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö, I. Tuovinen, Emil LIndberg, Sammelin Eemi, Veikko Pahajoki.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Kemi Kemi, Jyykeä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Rovaniemi, Jukkasjärvi, Vittanki: Mitäpä orava, se tirskuu sielä. Kari Lipponen: Isä vainaa muisteli, ko oli ollu lintumettälä, ei ollu lintuja ollu, niin ampua oravan ja nuotiolla paistoi, kuulemi aivan syötävää.
Marjo-Riitta Aine: Oravan vatsasta peräisin olevat männynsiemenet olivat varmasti herkku. Pinjansiemenet maksavat supermarketissa 60 € kilo.
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, vertaa kesakko, kirsikko, männikköorava, sinikko, honkahärkä, huittopoika, aisakko, tulikko, korvus.
IB Uusitalo: Orava istu puussa
Kuusen käpy suussa.
Koko kävyn söi
Käsiänsä yhtheen löi
Kiitos kuusi ruasta! Oravia keitethiin eheänä nyljettynä kattilassa. Olit kun suuret hiiret kattilassa kertoi minun mamma Kainulasjärvessä joka joutui syömhään niitä 1930-luvula.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, Liljeblad, Artimo, Miettinen, Rapola.
Tallennin Birger Winsa
Sieppijärvi Sieppijärvi, Vittanki: Net pyysit niitä hankhaila (suuri ansa)? penikulmia pitkät aijat ja sitte aina ansat välissä. Sodankylä, Rovaniemi, Kittilä. Sieppijärvi, (ylheinen), Kolari, Muonio Soutujärvi-Skaulo: Mie muistan viimisen peuran. Sanoi mies Skaulossa 1950-luvula.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ingen vildrenskötsel finns i mannaminne, jagades även med peurapyssy och under skare på skidor. Vildren är som ren men lite större och högre, längre ben, smalare kropp, vackrare, den sista fångades i snara mellan Lintuvaara och Aksovaara i Skaulo. Slutet av 1800-talet.
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa, Liljeblad, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Jukkasjärvi: Oli niitä ennen villisti (peuroja). Kompelusvaara: Ja joka on arka ja vapisee ihmiselle se sanothan kansa peuravaaimen alta olevan ku se on niim peura.