Uutisia

kakslaitanen vene
Ruotti
tvåbording. Tornedalens kanot med bara två bord.
Suomi
kaksilaitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Parakka; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kakslaitavenheitä (käytettiin) kalàmpyyvössä järvilä ja väylissäki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Den äldsta båttypen, en långsmal kanot. Sägs ha varit upp till nio meter långa enligt Henning Johansson som stakat med en sådan i Soppero. Henning Johansson: Min farfar Johan Isaksson i Övre Soppero var en känd båtbyggare och tillverkade sin sista båt 1928 som han sålde till Levi Björnström i byn. Han tillverkade även två bordningar. En sådan var oftast mycket längre än 3 och 4 bordningar. Tvåbordingar stakade man oftast ensam stående i aktern. De smalnade av mycket snabbt bakåt och var bredast ungefär vid "Hankavittat" (årtullarna). Man fick upp en mycket bra fart vid stakningen. Den gamla båt som jag i min barndom fick överta var en tvåbording som var 9 meter lång! Den hade farfar tillverkat någon gång 1893-94! Det berättades att han hade tillverkat den efter att ha blivit änkeman och skulle så småningom uppvakta en kvinna som var piga i grannbyn Nedre Soppero. En nytillverkad två bordning var väl den tidens häftigaste "Tesla"! Borg Mesch skall ha ett foto i Kiruna sannolikt. Texten är från 1958 så Henning Johansson kan ha varit den siste som stakat med en tvåbording: "Tvåbordingar d. v. s. båtar med två bord i var sida har enligt muntliga uppgifter förekommit i övre Norrland in på 1900-talet. Den sista tvåbordingen i Svartbyn, Överkalix sn, förstördes enligt uppgift för några år sedan. Borg Mesch i Kiruna fotograferade omkring 1900 en tvåbording under byggnad..". https://www.vbm.se/wp-content/uploads/2017/09/1958.pdf
Lähde
I Tuovinen ca 1932. Henning Johansson 2022. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-19
ärryttää
Ruotti
reta, irritera
Suomi
kiusata, ärsyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: Muutamat ihmiset jokka ärryttäväk koiran.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa härnäilä
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-19
Lillin lillin lieruja. Ämmä se päästeli pieruja. Keskelä kirkon mäkeä. Tuli siittä suuri häpeä. loru
Paikkoja
Aapua
Lähde
IB Uusitalo.. Tallennin winsa
Muokattu
2023-02-18
narrutella lapsi
Ruotti
gnälla?
Suomi
kiukutella
Sanaluokka
verbi
Muokattu
2023-02-14
kaffimylly lainasana kotitalous
Ruotti
kaffekvarn
Suomi
kahvimylly
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Lähde
Kyyttikirja. Förf. Inga- Britt Uusitalo: sid.45. Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2023-02-13
punakuorinen hyönteinen
Ruotti
nyckelpiga
Suomi
leppäkerttu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hannele Raatiniemi-Mört: Leppäkerttu on punanen ja leppäpirkko ruskea. (mustilla pisteillä) Raisa Jaako Os Haarala: Leppäpirkko ja keltanokka olen kuulu sanottavan,ei varhmaankhaan "viralisia" kuttumanimiä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kemi, Alatornio. Ylheinen: Katto punakuorinen.
Lähde
I Tuovinen, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-11
pikkunen lapsi
Ruotti
litet barn
Suomi
pieni lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: Pikkuset häätyvät nukkua.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-11
pikkunen
Ruotti
liten
Suomi
pieni
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jerijärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Olipas pikkunen kakko.
Lähde
Jierijärvi. Tallennin Stefan Voss
Muokattu
2023-02-11
Ei se pellaa rollia lainasana ilmaus
Ruotti
Det har ingen betydelse
Suomi
Ei sillä ole merkitystä
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Lån från svenska: Det spelar ingen roll.
Lähde
Inga Britt Uusitalo. Tallennin winsa
Muokattu
2023-02-11
eija ihminen jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotti
gubbe, farbror
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää:. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
leipa ruoka jellivaaransuomi astevaihtelu vokaalisointu
Ruotti
bröd
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Jellivaara
Esimerkki
Svappavaara: ja kyrsaksi leipaa ja voita. Jellivaara: leipa ja puuro,.se vetela tehthin, mistapa net olit maijot silloin. ...s oli sitte halsterileipä. Killa sita aukivalkian voimala paistethan jauhoistaki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans leipä.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
koppamato hyönteinen
Ruotti
nyckelpiga
Suomi
leppäkerttu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Kemi, Alatornio, ylheinen, katto punakuorinen.
Lähde
I. Tuovinen, Kaarakka. Tallennin winsa
Muokattu
2023-02-10
aarasti lainasana
Ruotti
arrest
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska arrest.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-09
kyrpimylly rakennus lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
skvaltkvarn
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Jota kainulaiset sanoit kyrpimyllyksi.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-09
heipa ihminen
Ruotti
hej då, hejs svejs
Suomi
nähdään
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Gällivare unga människor i Gällivare kommun på svenska.
Kulttuuri taustaa sanasta
istället för heipä hei
Lähde
Torbjörn Ömalm 1981. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
mennä siutti
Ruotti
gå förbi, passera
Suomi
ohittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
halpa
Ruotti
billig
Suomi
halpa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
ampiainen näkymätön maailma hyönteinen
Ruotti
geting
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sarvisvaara: Ampiainen haluaa purra silhmään. Saattaa kuolla kun se pistää.
Lähde
Hjalmar Eriksson, Sarvisvaara, bd 1447. Tallennin B Winsa
Muokattu
2023-02-07
hella lainasana luonto jellivaaransuomi
Ruotti
häll, berghäll; klippa
Suomi
kallioperä, -laakio, iso kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Nattavaara
Esimerkki
Ullatti, Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara: samaku pahtavaara.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-02-07
hymla lainasana hyönteinen
Ruotti
humla
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
mettiäinen hyönteinen
Ruotti
humla
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Torinonlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Kyllä sanothaan hymlaki. Ei kaikin tiä ette mettiäinen on hymla.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
(ruoka)lysti lainasana ruoka
Ruotti
matlust
Suomi
ruokahalu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Huono lysti, hyä lysti. Useasti ruasta.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
lysti
Ruotti
rolig, lustfylld, smakfull
Suomi
halu, hauska, maukas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi: Se olis ollu paljon lystimpi.
Lähde
Tallennin Hämäläinen, Artimo
Muokattu
2023-02-07
lyömäkäsi keho
Ruotti
slaghand
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi: Ei ole ennää lyömäkättä.
Lähde
Tallennin Aejmelaeus
Muokattu
2023-02-05