Kompelusvaara: Jokka saunassa asuvat niillä on kahvipannut naulassa, keittävät saunam pesässä, levisköittäin kesässä, jos het tarttevat myllyä, hakevat he pitkin hyllyä, sieltä he löytävät kupposen, jolla he jauhaa pussosen.
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Hannula.
Tallennin Birger Winsa
Kainulasjärvi, Vittanki.; Vittanki, Parakka, Kainulasjärvi, Pitkin
Esimerkki
Vittanki: jouhtin kuutti. Parakka: mie ninku kuutti väävin taat. Kainulasjärvi: Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuuttipyssy.
Lähde
Meänkielen sanakirja, I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Lapset jokka ei kuuntelheet pölätethiin kurituskoulula. Sinne lähätethiin Rudolf Hannu Kainulasjärvestä, ja hän ei koskhaan tullu takashiin. Kurituskouluja oli Gotlandissa ja Ölandissa. Saarissa sen takia ettei lapset saattanheet karata takashiin kotia.
Jellivaara, Vettasjärvi, ottakaa fiiliä siitä päältä, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, viili, f- (söF, delvis nK, Sa, V, T, Sat, Ka, Nf) \'grädden på långfil, övre hinnan på långfil; av oskummat mjölk förfärdigad (sommar)mat, viilipiimä (V)
Lähde
Syrjänen, I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok.
Tallennin Birger Winsa
Luutan panthan ulko-oven pääle merkiks ettei kukhaan ole kotona. Ovi ei ole lukussa. Kaikin on/olit reheliset ja ei kukhaan astunu sisäle jos näit oviluuan. Käytethään vieläki.
blodkorv, enbart tjocktarmar används av ren till blodkorv
Suomi
verimakkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Maala käytethään kans Markitassa ja siis Jellivaaransuomessa. Veri saamen kielessä merkittee ihmisen veri. Ja maala elläinten veri. Sen takia maalaklimppiä ja -makkaraa.
Hannele Kenttä: Mitä enemän tähtiä taihvaala uuenvuenaattona, sitä enemmän hilloja tulevana kesänä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användning. Hjortronets frukter används mest till sylt eller mylta, men kan även användas till likör. Hjortron var omtyckta redan under 1700-talet och Linné berättar att man sände \en ofantlig mängd syltade hjortron\ från Västerbotten till Stockholm varje år. De ansågs också vara nyttiga och Hoffberg (1792) skriver att de \kyla och rena bloden\ och är \i febrar, skjörbjugg och lungsot nyttige\.