MEÄN SANA
Ruotti
renskötare i skogstrakter som idkar rennäring, skogsrenskötare
Suomi
metsäsaamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
Ruotti
skogsrenskötare, skogssame
Suomi
metsäsaamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Nattavaara, Markitta, Ullatti, Mäntyvaara, Kainulasjärvi, Parakka, Kompelusvaara, Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
I relation till fjällsame och nomadiserande same. Fastboende skogssame.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-02
Ruotti
skogsmark, tallskog, skog
Suomi
metsämaa, männikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Jyykeä, Kittilä, Inari, Vesisaari, Raisinvuono
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Inari, Vesisaari, Raisinvuono: Alkanhet outaa pruukamhan. Jyykeä: Pyhhäm outham saakka.
Lähde
Rapola, Tuovinen, Itkonen, Anthoni, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
Ruotti
icke-sameland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Vittanki; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: Lannan puolela (lapin sana, oma sana outa). Parakka: Hyvil lannan näkönen, kaunis ihminen se Maria.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame < ruotti. Område mellan hav och fjäll där samer inte verkar, område där finnar och svenskar bor, motsats lapp land.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
Ruotti
arbetsstuga
Suomi
työtupa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kiruna
Kulttuuri taustaa sanasta
Omskrivning av työtupa. Vertaa puurotupa, gula fängelset
Lähde
Meänmaan Kieliraatin lista, Stig Aspholme.
Tallennin Birger Winsa 2009-10-19
Muokattu
2021-11-02
Jooseppi
nimi
Ruotti
Josef
Suomi
Jooseppi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
Israel
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
Helmer
Suomi
Helmeri
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
herre, husbonde
Suomi
isäntä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
slöfock, drönare
Suomi
laiskuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
Hjalmar
Suomi
Jalmari
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
Inger
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
mjöldamm, höboss
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, huonot heinät, pikku jauhontomuu
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
höboss
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Ullatti6
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
hö
Suomi
heinäkasvi tai kukka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Heinärunsuja Kainulasjärvessä on heinäsuttia, -nippuja laossa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotti
nylon
Suomi
nailon
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: Nyloonivaatheet oli mudernia vaatetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. nailon
Lähde
2006-02-15 Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
nylonskjorta
Suomi
nyloonipaita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
B. Winsa; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin 2007-07-13 Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
finsko, söndagssko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Puolisaaphaat kesälä, joskus ennen pyhäkenkä.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
söndagskläder
Suomi
pyhävaatteet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Pyhinä oli aina pyhävaatheet päälä. Lapsilaki. Mulla oli nyloonipaita ja nyloonihousut ja pyhäkengät. Vaikka ei mentty mihinkhään kirkhoon eli muuale.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förr om åren hade man alltid på sig söndagskläder. Även barnen hade rena skjortor och nylonbyxor. Söndagsskor var finskor. Även om man inte gick till kyrkan eller på något evenemang så hade man söndagskläder.
Lähde
Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
långryggad finsk kvinna
Suomi
pitkäselkäinen suomalainen nainen
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Nedtecknat: Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-05-25.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
lång kofta; överrock (kvinna)
Suomi
pitkä villatakki, päällystakki (nainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Sodankylä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Ylitornio, ylheinen, Enontekiö, ylheinen, Kainulasjärvi,; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kohtu s-oli ennen topattu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska kohtu s spec rock (R Pahkala k 1393, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Meriläinen, Sipola, Kena.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
konstgödsel
Suomi
apulanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Nattavaara, Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa apulanta
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
Lannavaara/Gödselberget
Suomi
Lannavaara
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Nedre, Soppero, Finska
Esimerkki
Wikipedia kirjottaa: "Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel." Lannavaaralainen är således gödselbergfolk. Finska ordet lanta var allmänt förekommande och det är grunden för ordet lantalainen. Detta är uppenbart ursprunget för alla ord om lantalaiset och deras etnicitet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför med lantalainen och täräntöläinen. Det är uppenbart att lantalainen och täräntöläinen betyder jordbrukare eller mer konkret gödselspridare/gödselfolk. Jordbrukarna fick dessa benämningar av nomadiserande samer. Vertaa Täräntö, täräntöläinen ja lantalainen.
Det är i viss mån nedlåtande pga att jordbrukarna inkräktade på samiska marker. Det har alltid funnits små konflikter mellan samer och jordbrukare. Man hade nedlåtande termer om varandra. Lantalainen är både konkret beskrivande verksamheten, och samtidigt sannolikt i viss mån nedlåtande beteckning.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
snäckskal, musselskal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
ver. tav.
Lähde
Kaarakka. Nedtecknat: Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30