Tulokset

runsu kasvi
Ruotti
Suomi
heinäkasvi tai kukka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Heinärunsuja Kainulasjärvessä on heinäsuttia, -nippuja laossa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
syreeni lainasana kasvi
Ruotti
syrén
Suomi
syreeni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-05
tilli kasvi
Ruotti
dill
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja.. Tallennin Lars Lampinen
tähkä kasvi
Ruotti
ax
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, tähkässä on pelto
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Liljeblad, Kaarakka
paavopeli kasvi
Ruotti
fjällmaskros
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, tuo touhokukka se on kansa yksi peli, paavopeli, se varsi on onsi ja toinen puhalsi toisesta päästä
Kulttuuri taustaa sanasta
man blåste på fjällmaskros Latin Taraxacum
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
papu kasvi
Ruotti
kaffeböna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Kemi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
rautasammal kasvi
Ruotti
järnmossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Lähde
Tallennin Tuovinen
rössi kasvi
Ruotti
växt?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
rööpeetta kasvi lainasana ruoka
Ruotti
rödbeta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
syreeni kasvi lainasana
Ruotti
syren
Suomi
syreeni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
harv.
Lähde
Kaarakka. Nedt: Virpi Ala-Poikela. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-11-21
tuhkapalli kasvi
Ruotti
röksvamp?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, tuulentunut maanmuna, (ylheinen)
tähkäpää kasvi
Ruotti
ax
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kemi, ohoran, rukhin tähkäpää
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka
viholainen kasvi
Ruotti
brännässla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, (ylheinen)
Lähde
Tallennin Sipola
Könsö nimi kasvi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
öknamn på person med hår likt en höskrinda
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Öknamn på en person, förmodligen på grund av sitt rika och lockiga hår, som ortsbefolkningen liknar vid en "höskrinda"; så vackert är det. Könsö fi. betyder även "tölpig, ovig", jfr. kömpilö, äijä-könnys.
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-19
heinärunsu työ kasvi
Ruotti
hösudd, höhög, höboll
Suomi
heinänippu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-26
hepro kasvi lainasana-saame
Ruotti
fjällsyra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Hebronkursu
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
hevosenpuola luonto ruoka lääke kasvi
Ruotti
mjölon
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Samma som "sianmarja".
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-03
juopmu ruoka jellivaaransuomi kasvi lainasana-saame
Ruotti
fjällängsyra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Juopmuvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
jäkela jellivaaransuomi kasvi vokaalisointu
Ruotti
lav
Suomi
jäkälä
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Muntliga informatörer från Nattavaara-området. Torbjörn Ömalm.
jänkkäpuola luonto ruoka kasvi
Ruotti
tranbär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-03
kaali lainasana ruoka jellivaaransuomi kasvi
Ruotti
kål, blad, blast
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kaalijänkkä
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
karra puu ruoka kasvi jellivaaransuomi lainasana-saame
Ruotti
bark, skal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Karravaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Muokattu
2024-04-24
kassuu jellivaaransuomi luonto kasvi
Ruotti
växa
Suomi
kasvaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-03
koilu luonto puu kasvi
Ruotti
lång, smal och rak fura
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24