el vissa ormar, innehavaren blir en mäktig talisman för den som kan sätta sig i besittning av den, svart tumslång sten, Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Kittilä, Kittilä, Alatornio, (ylheinen), Kompelusvaara, Kompelusvaara, kaupoista sitä saa lutheemmyrkkyä; Kompelusvaara, Rovaniemi, Alatornio, Kuolajärvi, Kemi
Esimerkki
Kompelusvaara, lutikka, seinälue Rovaniemi, Alatornio, Kuolajärvi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
genom att lägga torkade ormskinn på golv föste man bort löss. stfi lude
Kainulasjärvi: Muuten net menehtyvät, veri seisoo ja tulevat kipeäksi (jos heikoverinen kattoo kuolheen kasuvia). Dokkas, Isovaara-Storberget. Rovaniemi, Alatornio, Kainulasjärvi: Liikutuksissa itkee yhtä kuka joka kraviaisissa on, joku menehtyy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Pyörtyä är gå vilse på meänkieli.
Lähde
I. Tuovinen, Häll, Hämäläinen, B. Winsa: ordbok.
Tallennin Birger Winsa
Rovaniemi Rovaniemi, Kompelusvaara, jos painhainen kävi lehmälä, se oli aamula märkänä, se piti ottaa runsutukun ja pyhkiä sen kuivaksi. Sitte viä sen tukun kolmen tien ristheykseen ja panna menheen mist on tullukki, tai panna matkankulkijan rekheen, jos se on kartanolla
Jellivaara (saga) ketto sannoo ku on karhuun hampahaissa: itätuuli, itätuuli! katto, karhu ei kersinu ku erjais (ärjäsi) ette lensituuli, Parakka, pohjanen, länsi, itä ja etelä ja sitte on luet eli luotheentuuli, ja louna, muita ei, (sydost och nordost finns ej), Rautas
Kulttuuri taustaa sanasta
Rautas, vindriktningen berättar vart renen har gått, samen vill under sommaren ha vinden i ryggen (ylituuli), aldrig motvind (alatuuli), viktigt var föda och snö finns från dessa förutsättningar,
Rovaniemi, kyllä sattaa huomenaki ku oli vesikaari taiffala Kompelusvaara, ei saa sormela viisata kaarta, se mätänee sormi, se oli varaus, Kittilä, Vesisaari, Kittilä, vesikaari pohottaa järfhen, se immee vettä järvestä, Parakka, Kompelusvaara, tullee isompi sae jos on toinen-kaari, Parakka, ja vesikaari se sammakoita immee (folktro?), Parakka, vesìkaari sammakonki vettää saetiihliin pilfheen, Kompelusvaara tullee isòmpi saè jos on toinen kaari
Kompelusvaara, päivää, jumal antakhos. Jumalan terve (halata, ja toinen) Jumalan terve (tervehdys, ovelta), Kompelusvaara, sitä vain ei sovi turhaan lausua jumalan nimeä, se on yhtä ku kiroais
Inkeri Tuovinen 1929-37: Kirkkoväki, "Saittajaako siltä Saittajärvestä....sillä oli hevosen varástanhet, Köykäsen markkinoila. Se nosti kirkoväen niitä auttamhan sitä hevosta. Ja se oli ottanu vain ette tuovat kyllä. Ja tuothinki, hevonen oli vahéssa, nin oli hoppu ollu. Se meni Saittajaakon ja pyhkäsi käélä sitä vahtea, ja sitä ei olis saanu tehtä ku se oli vihapäissä. Se tuli sitte toinen varrás ontuva ja toinen kuoli. Se ei tahtonu ennä saaha asétumhan sitä väkéä milhän kun se oli vihapäissä koskenu vaahthên Se sitte olí pannu varkhât viemhään nîtä kirkonmâle. Se´olí pystö (jyrkkä) törmä kirkonmâle, ja olí äiiä (toinen varas) hûtanu ette "tästä ei kyllä nouse pystökynnessäkhän". Mutta se´olí vain pakóttânu. Ja vîmein olít pääshet" Rôpe tuli saunhân: "No tuola´olí tien päällä tâs väkéä. Iisko: "No lähé näüthään mullekki, jos ei ne ylön kauheita olé". Roope: "Ei´io ne menít". - Vähän aikâ olí, se tuothîn länneltä rûmis" (maantietä myöten). Kainulasjärvi 1932-34:
"Välistä ku on hevonen rinnuksista lauvenu auki (hautaussaatossa), on sanóttu että kirkkoväki on vielä ollu matkassa".
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa