Kistbyggare och synsk man i Ullatti. Han kunde se vem som skulle dö härnäst och började bygga kistan redan innan det inträffade. Barn undvek i regel honom.
Öknamn på man som ofta använde detta ord när han var full och skrytsam. Han kommenderade barn genom att skrika ”yppö!”. Då lydde de som ett skott.
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Från Masugnsbyn berättas, att en där boende kvinna varit fyndig att ge sina egna barn betecknande namn. Detta är en av dem. (Oöversättbart), torde avse, att mannen försökte sig på allt utan att åstadkomma något (fi, yrittiiii, anstränga sig).
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Taimi Kehusmaa: Henkipatto oli 60-luvula poikasten lännen lehtien tarinoissa konna bandiitto, rosvo. Markku Kurkkio: Ennen mustalaisen sai Suomessa vaphaasti tappaa. Net olit henkipattoja. Arto Baas: Elinkelvoton.
Vinsan Kalla sanoi kulutuksessa joka päivä: Jahaa, kauppa kiini, kun oli syöny valmhiiks. Siis laukun piti panna kiini. Ruokarasti oli loppumassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laukkuryssäläinen merkittee kaupparyssäläinen. Niitä kulki Tornionlaaksossa talven aikana. Karjalankielessä laukku on kauppa ja piian sieltä Kalla sai kauppasanan?
Knappherre är konkret betydelse. En man med guldfärgade knappar är polis. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Turistsida skapad i finska Lappland har en ordlista på nordfinska ord. https://www.tunturisusi.com/lappi/
Esimerkki
Turistsidor i finska Lappland har en tydlig åsikt om betydelsen av lantalainen: "lanta, lantalainen = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista - talossa asuja, ei lappalainen." Samernas omtyckta ÖKNAMN, i synnerhet om svenskar och finnar - fastboende icke same. Men alla lantalaIset känner inte igen den negativa betydelsen. I en del byar kan ordets negativa mening ha neutraliserats och försvunnit.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa för ordet: Tässä pienessä sanastossa osa sanoista periytyy lapinkielestä, eli saamesta 1800-luvulta, osa ehkä norjasta ja ruotsista - ja osa taas nykypäivän suomen kielestä. Saamenkieliset sanat, jotka kursiivilla, Samuli Paulaharju, T.I. Itkonen, Kullervo Kemppinen. Lähteenä myös Nykysuomen sanakirja ja eräät muut alan teokset, sekä Paliskuntien yhdistys. Lähteenä myös: Martti Anneberg; Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja. Enligt Ante Aikio ett samiskt pejorativt lånord. Lanta ‘Finland (as opposed to Lapland; pejorative)’ [EXP]
< PS *l*nt( (S–K; YSS 567), cf. SaaS laedtie ‘farmer, person with a fixed
residence’, SaaL ládde ‘Swede’, SaaN láddi, SaaI läddi ‘Finland (as opposed
to Lapland)’. The Saami word derives from Scandinavian, cf. Old Norse land
‘land’ < *landa-
Koira loisasi runkhaan. Piian vain minun kylässä loisathaan, siis slangia kusethaan. Koira loisaa ja kyllä päistyny mieski loisaa. Ja kun näin vasta lumirungassa talon laijala koiran kusta niin se oli alentava ajatus kusemisesta. Loisathaan väährään paikhoin ja kusthaan moraalisesti oikeissa paikoissa. Loisata on haukkumasana kusemisele.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa